Pekka Neittaanmäen blogi

Tiina Sivonen ja Anniina Huhtala nostivat mielipidekirjoituksessaan KSMLssa 1.4.2025 esiin huolia, jotka liittyvät järjestöjen arvokkaan työn tulevaisuuteen. Suomi on tuhansien järjestöjen maa, ja niiden toiminnalla on yhteiskunnallisesti merkittävä rooli. Järjestöt tukevat kansalaisten hyvinvointia, tarjoavat vertaistukea, edistävät yhteisöllisyyttä ja paikkaavat julkisten palveluiden aukkoja. Järjestöjen merkitys kasvaa eri ikäryhmissä. Nuorille ne tarjoavat harrastus- ja tukitoimintaa, työikäisille vertaistukea ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, ja ikääntyneille ne tuovat seuraa, apua ja virkistystä. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi yksin. Jotta järjestöt voivat jatkaa arvokasta työtään, niiden rahoitus on turvattava. Tässä kunnilla ja hyvinvointialueilla on keskeinen rooli. Sote-uudistuksessa kunnille jäi tehtäväksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ja tämän toteuttamisessa järjestöjen työ on korvaamatonta. Myös Keski-Suomen hyvinvointialue tarvitsee järjestöjä ...

  Musiikin merkitys hyvinvoinnille Musiikki on ollut osa ihmiskulttuuria jo tuhansien vuosien ajan, ja sen vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat olleet laajasti tutkittuja. Erityisesti Jyväskylän yliopistossa on tehty merkittävää tutkimusta musiikin terapeuttisista vaikutuksista. Musiikki voi vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen monin eri tavoin, ja musiikkiterapia on vakiintunut osaksi monien sairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Musiikin vaikutukset terveyteen Tutkimusten mukaan musiikin kuunteleminen ja siihen osallistuminen voivat edistää hyvinvointia monilla eri tasoilla. Musiikilla on todettu olevan seuraavia positiivisia vaikutuksia: Stressin ja ahdistuksen vähentäminen : Musiikki voi auttaa rentoutumaan ja alentamaan stressihormonien tasoa kehossa. Mielialan parantaminen ja hyvinvoinnin lisääminen : Iloinen ja mukaansatempaava musiikki voi nostaa mielialaa, kun taas rauhoittava musiikki voi lievittää ahdistusta ja mas...

Sote-ongelmien ratkaiseminen on mahdollista, kun päätöksenteko perustuu käytännön kokemukseen ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Maalaislääkäri Kiminkisen teesit tarjoavat selkeitä suuntaviivoja terveydenhuollon kehittämiseen. Lääkäripulaa voidaan helpottaa lisäämällä koulutusta ja painottamalla valintakokeita todistusvalinnan sijaan. Lisäksi julkisen terveydenhuollon harjoittelun on oltava kattavaa, ja valmistuneet lääkärit tulisi velvoittaa työskentelemään nykyistä pidempään perusterveydenhuollossa ennen erikoistumista. Tämä parantaa hoidon laatua ja tasaa työvoiman jakautumista. Ostopalvelulääkäreiden käyttöä tulisi vähentää, sillä se lisää kustannuksia ja heikentää hoidon jatkuvuutta. Samalla moniammatillisten tiimien käyttö ei saa estää potilaiden pääsyä lääkärille. Paras hoitomalli on omalääkärijärjestelmä, jossa jokaisella suomalaisella on nimetty lääkäri ja hoitaja. Byrokratiaa ja tietojärjestelmiä on virtaviivaistettava, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voivat ...

Haluamme nostaa esiin ikäihmisten kohtelun Keski-Suomen hyvinvointialueen, kaupunkien ja kuntien järjestämissä tilaisuuksissa.   Jyväskylässä on linjattu, että ruokailun jälkeen ei enää tarjota kahvia ja pullaa säästösyistä. Tällä säästöllä ei kuitenkaan ole juurikaan merkitystä Keski-Suomen 1,4 miljardin euron sote-kuluissa. Tämä ratkaisu herätti suurta huolta. Ikäihmisille suunnatut palvelupäivät ovat monille odotettu hetki, jolloin he saavat nauttia paitsi hyvästä ruoasta, myös yhteisön tuesta ja pienistä iloista, kuten kahvihetkestä. Monille iäkkäille henkilöille kahvi ja pieni makea tarjoavat paitsi nautintoa, myös arvokkaan perinteen ja tunteen siitä, että heistä välitetään. Eräs ikäihminen kertoi meille pettyneensä siihen, ettei kahvia ja pullaa enää tarjota. Hän mainitsi, ettei kotona jaksa keittää kahvia tai hankkia jälkiruokaa, ja palvelutalon kahvihetket olivat olleet hänelle suuri ilo. Tämän pienen mutta merkityksellisen palvelun poistaminen tuntuu kylmältä linjau...

  Suomen ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä kehittynyt suuntaan, joka herättää huolta kansanterveyden kannalta. Roskaruoan ja ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kulutus on kasvanut merkittävästi, ja sen mukana myös terveydelliset riskit, kuten lihavuus, sydän- ja verisuonitaudit sekä tyypin 2 diabetes, ovat yleistyneet. Tilastot osoittavat, että suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet huolestuttavaan suuntaan. Esimerkiksi vuonna 1980 virvoitusjuomia kulutettiin keskimäärin 30 litraa vuodessa henkeä kohti, mutta nykyään luku on lähes 70 litraa. Makeisten kulutus on noussut 12 kilosta (vuonna 2000) lähes 14 kiloon vuonna 2008. Tämä kehitys heijastuu myös terveydenhuollon kustannuksiin ja työelämään lisääntyneinä sairauspoissaoloina sekä heikentyneinä tuottavuuslukuina. Roskaruoan yleistyminen liittyy pitkälti sen helppouteen ja edullisuuteen verrattuna terveellisiin vaihtoehtoihin. Monet ultraprosessoidut ruoat sisältävät runsaasti suolaa, sokeria ja epäterveelli...

  Ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja interventiot voivat tuottaa merkittäviä säästöjä SOTE (sosiaali- ja terveydenhuolto) -alalle useilla tavoilla. Näitä säästöjä syntyy pitkällä aikavälillä, ja ne perustuvat terveydenhuollon kustannusten hillitsemiseen, terveemmän väestön edistämiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn. Alla on muutamia keskeisiä syitä, miksi ennaltaehkäisy ja interventiot voivat säästää resursseja ja rahaa SOTE-alalla: Sairauksien ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Ennaltaehkäisevät toimet, kuten rokotukset, terveystarkastukset ja elintapavalmennus, voivat estää monien vakavien sairauksien kehittymisen tai tunnistaa ne varhaisessa vaiheessa. Varhainen hoito ja ennaltaehkäisy estävät sairauksien pahenemisen ja kalliiden erikoissairaanhoitotoimenpiteiden tarpeen. Pitkän aikavälin terveysongelmien vähentäminen Esimerkiksi terveellisten elintapojen, kuten ravitsemuksen, liikunnan ja tupakoinnin hallinnan, tukemine...

  Pelastustoimi on keskeinen osa hyvinvointialueiden toimintaa, vastaten ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelusta onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja varautumisen keinoin. Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueellaan nämä palvelut sekä osassa maakuntaa myös ensihoitopalvelut. Pelastustoimen osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta oli vuonna 2025 noin 2,2 %, ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuosibudjetti on noin 30 miljoonaa euroa. Vaikka osuus on pieni, sen merkitys alueen turvallisuudelle on suuri. Potilaskuljetusten hallinta Jos kiireettömien potilaskuljetusten järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle, niiden yhdistäminen kiireellisiin kuljetuksiin voisi tehostaa resurssien käyttöä. Yhteinen koordinointi voisi parantaa palveluiden saatavuutta, mutta on varmistettava, ettei kiireellisten kuljetusten nopeus ja valmius heikenny. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja teknologian tehokas hyödyntäminen ovat avainasemassa pelastustoimen palveluiden kehi...

  Suomi on maailman johtavia maita digitalisaation hyödyntämisessä. Monet palvelumme on digitalisoitu ja ihmistyövoimaa korvataan tekoälyn ohjaamilla roboteilla. Esimerkkejä tästä ovat pankki- ja vakuutusala, verotus ja e-kauppa. Sote-alalla digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat edenneet hitaammin ja tulevat viiveellä (ks. alla raportit 1 ja2). Sote-kokonaisuus on hyvin kompleksinen ja sen hallinta ilman tekoälyn hyödyntämistä on kuitenkin hyvin työlästä ja vaikeaa. Seuraavassa esittelen muutamia hyvinvointiin vaikuttavia eri tekijät huomioivia, keskeisiä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia tällä toimialalla. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa viiteen ryhmään: käyttäytyminen, perintötekijät eli genetiikka, sosio-ekonomiset tekijät, terveydenhoito sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. Yllä kuvatuista tekijöistä vain perintötekijöihin emme pysty vaikuttamaan. Muihin neljään osa-alueeseen sen sijaan on mahdollista vaikuttaa: sos...

  Tämä kysymys esitettiin Saarijärven kaupungintalolla sunnuntaina järjestetyssä SOTE-uudistusta käsitelleessä tilaisuudessa. Puhujina olivat tunnetut terveydenhuollon asiantuntijat Tapani Kiminkinen, Ilkka Kunnamo ja Mauno Vanhala. Vastaus kysymykseen oli selkeä: kyllä, sairaala säilyy. Tilaisuus osoitti, että Saarikan alueella tehdään Ilkka Kunnamon johdolla monipuolista tutkimusta hoitojen vaikuttavuudesta. Karstulassa sairaala uusittiin vielä vanhan kuntakohtaisen SOTE-järjestelmän aikana, ja sama olisi tullut tehdä myös Saarijärvellä. Kuten paloasemien uudistamisesta nähdään, myös maakuntiin investoidaan. Sairaaloihin panostetaan, mistä hyvänä esimerkkinä on Jämsän terveyskeskuksen uusiminen. SOTE-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa luotiin monikerroksinen johtamisjärjestelmä, ja päätöksenteko keskitettiin Jyväskylään. Tämä osoittautui virheeksi, joka on syytä korjata. Hyväksi todettu Saarikka-toimintamalli tulisi laajentaa koko  Keski-Suomeen. Lisäksi olisi laaditt...

  Tekoäly tulee olemaan tärkeä apu eläkeiässä oleville, erityisesti yli 75-vuotiaille, ja sen rooli kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Kehittyneet tekoälypohjaiset järjestelmät voivat merkittävästi parantaa elämänlaatua tukemalla arjen hallintaa, turvallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia. Tulevaisuuden näkymä Teknologian nopea kehitys tuo mukanaan entistä älykkäämpiä ratkaisuja, jotka mukautuvat käyttäjän tarpeisiin. Tulevaisuudessa tekoäly voi toimia lähes henkilökohtaisena avustajana, joka ymmärtää yksilöllisiä tottumuksia ja tarpeita entistä paremmin. Yksilöllinen ja oppiva tekoälyavustaja Tekoälystä tulee entistä kehittyneempi ja persoonallisempi. Se pystyy seuraamaan käyttäjän tottumuksia ja mukautumaan niiden mukaan, esimerkiksi ehdottamalla päivittäisiä rutiineja, mukauttamalla muistutuksia ja tarjoamalla yksilöllistä keskusteluseuraa. Älykkäät terveydenhuollon ratkaisut Tekoäly voi ennakoida terveysriskejä analysoimalla käy...

  Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtiovarainministeriön (VM) arvioon rahoitustarpeesta, joka pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemiin palvelutarvekertoimiin. Palvelutarvekertoimet lasketaan THL:n toimesta kunkin alueen diagnoositietojen, ikärakenteen ja muiden palvelutarpeisiin vaikuttavien tekijöiden pohjalta. Rahoitus pohjautuu aiempiin diagnoositietoihin seuraavasti: Vuoden 2023 rahoitus perustuu vuosien 2019 ja 2020 diagnoositietoihin. Vuoden 2024 rahoitus perustuu vuosien 2019 ja 2021 diagnoositietoihin. Vuoden 2025 rahoitus perustuu vuoden 2022 diagnoositietoihin. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja alueen kunnat ovat toimittaneet diagnoositiedot THL:lle vuoteen 2022 asti. Keski-Suomen hyvinvointialue on kohdannut merkittäviä ongelmia, koska palvelutarvekertoimet ovat laskeneet viime vuosina. Tämä ei vastaa ikääntyvän Keski-Suomen SOTE-rahoitustarvetta. THL:n tilastojen mukaan vuosina 2018–2022 palvelutarvekertoim...

    Lääkärikoulutuksessa tulisi ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja. Jyväskylän yliopiston lääkärikoulutus voisi painottaa laaja-alaista osaamista biologian, fysiikan, kemian, tilastotieteen, psykologian, anatomian ja fysiologian aloilla yhdistettynä monipuoliseen tekoälykoulutukseen. Tämän vankan pohjan päälle rakentuisivat kliinisen vaiheen opinnot, joissa tekoälyä hyödynnettäisiin diagnostiikassa, hoitomenetelmissä ja tutkimuksessa. Harjoittelujaksot toteutettaisiin Keski-Suomen hyvinvointialueella, erityisesti Nova-sairaalassa. Professori Jukka-Pekka Mecklinin työryhmä esittää lääkärikoulutuksen lisäksi myös muita SOTE-alaa tukevia koulutusohjelmia. Uuden lääkärikoulutuksen painopiste voisi olla ennaltaehkäisevä lääketiede, ja koulutus voitaisiin sijoittaa uudistettuun liikunta- ja lääketieteelliseen tiedekuntaan. Keski-Suomessa toimii jo Itä-Suomen yliopiston (UEF) lääkärikoulutusta, jossa Keski-Suomen hyvinvointialue (HYVAKS) on mukana harjoittelussa ja er...

    Keski-Suomessa yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on jo nyt korkeampi kuin maan keskiarvo, mikä tuo omat haasteensa digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Tilastot kertovat, että vaikka yhä useampi ikäihminen käyttää digitaalisia palveluja, suuri osa on jäänyt niiden ulkopuolelle, erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Suomessa yli 65-vuotiaiden ja erityisesti yli 75-vuotiaiden digitaalinen osallisuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Vuonna 2024 noin 64 % 75–89-vuotiaista käytti internetiä, ja suurin osa heistä hyödyntää pankkipalveluja ja etsi tietoja terveydenhuollosta. Kuitenkin lähes kolmannes 75–89-vuotiaista ei käytä internetiä lainkaan, mikä viittaa siihen, että digitaalisten palvelujen saatavuus ei ole kaikille itsestäänselvyys. Keski-Suomessa tilanne on erityisen haastava. Väestö vanhenee nopeasti, ja vuonna 2024 alueella oli noin 34 000 yli 75-vuotiasta asukasta. Tämä vastaa noin 12,4 % koko maakunnan väestöstä. Tulevina vuosi...

  Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa, työssä tai harjoittelussa (THL ja Sitra). Syrjäytymisen yhteiskunnalliset kustannukset voivat nousta vuosittain 3–5 miljardiin euroon. Koska syrjäytymisen ehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti kannattavaa, siihen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Toimivat koulutuspolut, mielenterveyspalvelut ja varhainen puuttuminen voivat merkittävästi vähentää syrjäytymisriskiä. Jokainen ennaltaehkäisyyn sijoitettu euro voi tuottaa moninkertaisia säästöjä pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen merkitys nuorten hyvinvoinnin tukemisessa Jyväskylän yliopistolla on vahvaa tutkimusosaamista, jota voidaan hyödyntää nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Keskeisiä tutkimusalueita ovat liikunta, sosiologia, kasvatustiede ja psykologia. Liikunta ja hyvinvointi: Tutkimukset osoittavat, että liikunta parantaa nuorten mielenterveyttä, vähentää stressiä ja ehkäisee syrjäytymistä. Liikuntatieteellin...

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

  Omalääkärikehitys Suomessa ja maailmalla Omalääkärijärjestelmä on vakiintunut käytäntö monissa maissa, joissa sen on todettu parantavan hoidon jatkuvuutta ja vähentävän erikoissairaanhoidon tarvetta. Esimerkiksi Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa omalääkärimalli on ollut keskeinen osa perusterveydenhuoltoa jo vuosikymmeniä. Näissä maissa potilailla on nimetty omalääkäri, joka tuntee heidän terveydentilansa ja hoitohistoriansa, mikä edistää tehokasta ja ennaltaehkäisevää hoitoa. Suomessa omalääkärimallia on kokeiltu eri alueilla vaihtelevalla menestyksellä. Vaikka järjestelmä on saanut kannatusta asiantuntijoilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, sen laajamittainen käyttöönotto on kohdannut poliittista vastustusta ja rahoituksellisia haasteita. Poliitikot hidastaneet omalääkärijärjestelmän käyttöönottoa   Keski-Suomessa Keskustan ryhmä on johdonmukaisesti ajanut omalääkärijärjestelmää Keski-Suomen hyvinvointialueella. Se perustuu lääkärin ja hoitaja...

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

  Jyväskylä tunnetaan monipuolisista liikuntamahdollisuuksistaan ja vahvasta liikuntakulttuuristaan. Jyväskylässä toimii maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, joka tarjoaa alan koulutusta ja tutkimusta. Sen asiantuntemus tukee Hippoksen kehittämis- ja tutkimusympäristöä, jonka yhtenä tavoitteena voisi olla pitkäjänteinen, 10–15 vuoden interventio terveyden edistämiseksi. Tämä ohjelma voisi herättää sekä kansallista että kansainvälistä kiinnostusta. Liikunnan lisääminen ja terveellisten elintapojen edistäminen tuovat merkittäviä säästöjä ja parantavat elämänlaatua: Sairauksien ennaltaehkäisy – Liikunta ehkäisee mm. sydänsairauksia, diabetesta ja keuhkosairauksia, mikä vähentää hoito- ja sairaalakustannuksia. Työkyvyn ja talouden tukeminen – Vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä tarkoittaa pienempiä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan menoja. Terveyspalveluiden kuormituksen keventyminen – Parempi terveys vähentää erikoissairaanhoido...