Keski-Suomen haaste: Yli 75-vuotiaiden digitaalinen osallisuus

 

 

Keski-Suomessa yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on jo nyt korkeampi kuin maan keskiarvo, mikä tuo omat haasteensa digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Tilastot kertovat, että vaikka yhä useampi ikäihminen käyttää digitaalisia palveluja, suuri osa on jäänyt niiden ulkopuolelle, erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä.

Suomessa yli 65-vuotiaiden ja erityisesti yli 75-vuotiaiden digitaalinen osallisuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Vuonna 2024 noin 64 % 75–89-vuotiaista käytti internetiä, ja suurin osa heistä hyödyntää pankkipalveluja ja etsi tietoja terveydenhuollosta. Kuitenkin lähes kolmannes 75–89-vuotiaista ei käytä internetiä lainkaan, mikä viittaa siihen, että digitaalisten palvelujen saatavuus ei ole kaikille itsestäänselvyys.

Keski-Suomessa tilanne on erityisen haastava. Väestö vanhenee nopeasti, ja vuonna 2024 alueella oli noin 34 000 yli 75-vuotiasta asukasta. Tämä vastaa noin 12,4 % koko maakunnan väestöstä. Tulevina vuosina tämän ikäryhmän osuus kasvaa entisestään, mutta samalla palveluiden digitalisoituminen etenee vauhdilla. Tämä kehitys luo ongelman erityisesti niille iäkkäille kansalaisille, jotka eivät osaa tai halua käyttää digitaalisia laitteita.

Miten ratkaista digitaalinen kuilu?

On tärkeää, että yhteiskunta ei jätä digipalveluja käyttämättömiä henkilöitä ilman vaihtoehtoja. Digitaalisten palveluiden rinnalle on säilytettävä perinteiset palvelukanavat, kuten puhelinpalvelut ja kasvokkain tapahtuva asiointi. Tämän lisäksi ikäihmisille on tarjottava koulutusta ja neuvontaa digitaalisista palveluista. Tällä tavoin he voisivat saada tukea ja opetusta, joka auttaisi heitä siirtymään kohti digitaalista yhteiskuntaa.

Sote-palvelut ja puheohjautuvat teknologiat

Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoituminen tuo mukanaan haasteita. Vaikka monet 65–74-vuotiaat ovat valmiita käyttämään sähköisiä palveluja, yli 75-vuotiailla osa kokee tietotekniset taitonsa heikoiksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että sote-palvelut eivät ole täysin digitaalisiin välineisiin sidottuja. Tulevaisuudessa voitaisiin hyödyntää puheohjattuja järjestelmiä, kuten automaattisia puhelinjärjestelmiä ja tekoälyavusteisia apureita, jotka auttaisivat varaamaan lääkäriaikoja tai tarkistamaan lääkemääräyksiä ilman, että käyttäjän tarvitsee osata käyttää tietokonetta.

Tulevaisuuden koti ja saavutettavuus

Digitalisaation edetessä on tärkeää varmistaa, että myös ne, jotka eivät osaa käyttää digitaalisia palveluja, voivat elää turvallisesti ja itsenäisesti kotonaan. Tämä tarkoittaa perinteisten palvelujen rinnalla myös saavutettavaa ja helppokäyttöistä teknologiaa, joka on suunniteltu erityisesti iäkkäille. Teknologian tulisi tukea ikäihmisiä heidän tarpeidensa mukaan, mutta ei syrjäyttää heitä.