Siirry pääsisältöön

Sote-kuljetusmuotojen hallinnan kehittäminen

 


Pelastustoimi on keskeinen osa hyvinvointialueiden toimintaa, vastaten ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelusta onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja varautumisen keinoin. Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueellaan nämä palvelut sekä osassa maakuntaa myös ensihoitopalvelut. Pelastustoimen osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta oli vuonna 2025 noin 2,2 %, ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuosibudjetti on noin 30 miljoonaa euroa. Vaikka osuus on pieni, sen merkitys alueen turvallisuudelle on suuri.

Potilaskuljetusten hallinta

Jos kiireettömien potilaskuljetusten järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle, niiden yhdistäminen kiireellisiin kuljetuksiin voisi tehostaa resurssien käyttöä. Yhteinen koordinointi voisi parantaa palveluiden saatavuutta, mutta on varmistettava, ettei kiireellisten kuljetusten nopeus ja valmius heikenny. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja teknologian tehokas hyödyntäminen ovat avainasemassa pelastustoimen palveluiden kehittämisessä.

Kuljetuskustannukset Keski-Suomessa

Keski-Suomen terveydenhuollon kuljetuskustannukset olivat vuonna 2023 18,3 miljoonaa euroa, jakaantuen seuraavasti:

  • Taksikuljetukset: 50 %
  • Ambulanssikuljetukset: 25 %
  • Invataksit: 6 %
  • Siirtokuljetukset: 6 %
  • Oman auton käyttö: 4 %
  • Peruutuksista aiheutuneet kulut: 4 %
  • Paaritaksit: 2 %

Kuljetusmuotojen yhdistäminen yhden hallintayksikön alaisuuteen voisi parantaa resurssien tehokasta käyttöä. Oman auton käyttöä (nykyisin vain 4 %) tulisi lisätä, ja peruutuskulujen (4 % kokonaiskuluista) vähentäminen olisi taloudellisesti merkittävää.

Tekoälyn rooli kuljetusten optimoinnissa

Tekoäly voi tehostaa terveydenhuollon kuljetuksia optimoimalla reittejä, aikatauluja ja ennustamalla kuljetusvolyymeja. Suurten tietomäärien hyödyntäminen voi:

  • Vähentää odotusaikoja ja parantaa potilastyytyväisyyttä
  • Tehostaa resurssien käyttöä ja vähentää turhia kuljetuksia
  • Mahdollistaa paremman ennakoinnin ja joustavamman palvelutarjonnan

Tekoälyn käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua, erityisesti tietosuojan ja algoritmien luotettavuuden varmistamiseksi.

Pekka Neittaanmäki
Professori (emer.), tietotekniikka, JY
Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimikunnan pj
Aluevaaliehdokas, keskusta

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...