Siirry pääsisältöön

Tekoälyaikakauden lääkärikoulutus Jyväskylään

  

Lääkärikoulutuksessa tulisi ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja. Jyväskylän yliopiston lääkärikoulutus voisi painottaa laaja-alaista osaamista biologian, fysiikan, kemian, tilastotieteen, psykologian, anatomian ja fysiologian aloilla yhdistettynä monipuoliseen tekoälykoulutukseen. Tämän vankan pohjan päälle rakentuisivat kliinisen vaiheen opinnot, joissa tekoälyä hyödynnettäisiin diagnostiikassa, hoitomenetelmissä ja tutkimuksessa.

Harjoittelujaksot toteutettaisiin Keski-Suomen hyvinvointialueella, erityisesti Nova-sairaalassa.

Professori Jukka-Pekka Mecklinin työryhmä esittää lääkärikoulutuksen lisäksi myös muita SOTE-alaa tukevia koulutusohjelmia. Uuden lääkärikoulutuksen painopiste voisi olla ennaltaehkäisevä lääketiede, ja koulutus voitaisiin sijoittaa uudistettuun liikunta- ja lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Keski-Suomessa toimii jo Itä-Suomen yliopiston (UEF) lääkärikoulutusta, jossa Keski-Suomen hyvinvointialue (HYVAKS) on mukana harjoittelussa ja erikoistumiskoulutuksessa. Samalla periaatteella HYVAKS voisi olla mukana myös Jyväskylän yliopiston lääkärikoulutuksessa.

Rahoitusmalli

Olen ollut mukana kehittämässä neljää uutta koulutusalaa: 1980-luvulla soveltavien luonnontieteiden koulutus, 1990-luvulla ICT-koulutus, 2000-luvulla kyberturvallisuus ja DI-koulutus. Samankaltainen toimintamalli voisi toimia myös tekoälypohjaisen lääkärikoulutuksen rahoituksessa.

Tavoitteena voisi olla esimerkiksi 200 miljoonan euron 10 vuoden rahoitusohjelma, jossa:

  • Yritysten ja julkisen sektorin osuus olisi 35 %
  • Yksityishenkilöiden lahjoitukset 5 %
  • Harjoittelu HYVAKS:n toimesta 10 %
  • Jyväskylän yliopiston resurssien uudelleenkohdennus 30 %
  • EUn digiohjelma  20 %.

 

Keskisuomalainen-lehden tekemä kansalaiskysely (KSML-gallup) osoittaa, että noin 60 % vastaajista pitää lääkärikoulutusta tärkeänä.

Suomessa on selkeä tarve uudelle lääketieteelliselle yksikölle, joka voisi sekä pätevöittää ulkomailla opiskelleita lääkäreitä että kouluttaa tekoälyaikakauden lääkäreitä ja muita SOTE-alan ammattilaisia.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää