Siirry pääsisältöön

Tekoälyaikakauden lääkärikoulutus Jyväskylään

  

Lääkärikoulutuksessa tulisi ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja. Jyväskylän yliopiston lääkärikoulutus voisi painottaa laaja-alaista osaamista biologian, fysiikan, kemian, tilastotieteen, psykologian, anatomian ja fysiologian aloilla yhdistettynä monipuoliseen tekoälykoulutukseen. Tämän vankan pohjan päälle rakentuisivat kliinisen vaiheen opinnot, joissa tekoälyä hyödynnettäisiin diagnostiikassa, hoitomenetelmissä ja tutkimuksessa.

Harjoittelujaksot toteutettaisiin Keski-Suomen hyvinvointialueella, erityisesti Nova-sairaalassa.

Professori Jukka-Pekka Mecklinin työryhmä esittää lääkärikoulutuksen lisäksi myös muita SOTE-alaa tukevia koulutusohjelmia. Uuden lääkärikoulutuksen painopiste voisi olla ennaltaehkäisevä lääketiede, ja koulutus voitaisiin sijoittaa uudistettuun liikunta- ja lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Keski-Suomessa toimii jo Itä-Suomen yliopiston (UEF) lääkärikoulutusta, jossa Keski-Suomen hyvinvointialue (HYVAKS) on mukana harjoittelussa ja erikoistumiskoulutuksessa. Samalla periaatteella HYVAKS voisi olla mukana myös Jyväskylän yliopiston lääkärikoulutuksessa.

Rahoitusmalli

Olen ollut mukana kehittämässä neljää uutta koulutusalaa: 1980-luvulla soveltavien luonnontieteiden koulutus, 1990-luvulla ICT-koulutus, 2000-luvulla kyberturvallisuus ja DI-koulutus. Samankaltainen toimintamalli voisi toimia myös tekoälypohjaisen lääkärikoulutuksen rahoituksessa.

Tavoitteena voisi olla esimerkiksi 200 miljoonan euron 10 vuoden rahoitusohjelma, jossa:

  • Yritysten ja julkisen sektorin osuus olisi 35 %
  • Yksityishenkilöiden lahjoitukset 5 %
  • Harjoittelu HYVAKS:n toimesta 10 %
  • Jyväskylän yliopiston resurssien uudelleenkohdennus 30 %
  • EUn digiohjelma  20 %.

 

Keskisuomalainen-lehden tekemä kansalaiskysely (KSML-gallup) osoittaa, että noin 60 % vastaajista pitää lääkärikoulutusta tärkeänä.

Suomessa on selkeä tarve uudelle lääketieteelliselle yksikölle, joka voisi sekä pätevöittää ulkomailla opiskelleita lääkäreitä että kouluttaa tekoälyaikakauden lääkäreitä ja muita SOTE-alan ammattilaisia.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...