Siirry pääsisältöön

Järjestöt ovat tärkeä osa SOTE-kokonaisuutta myös Keski-Suomessa


Tiina Sivonen ja Anniina Huhtala nostivat mielipidekirjoituksessaan KSMLssa 1.4.2025 esiin huolia, jotka liittyvät järjestöjen arvokkaan työn tulevaisuuteen. Suomi on tuhansien järjestöjen maa, ja niiden toiminnalla on yhteiskunnallisesti merkittävä rooli. Järjestöt tukevat kansalaisten hyvinvointia, tarjoavat vertaistukea, edistävät yhteisöllisyyttä ja paikkaavat julkisten palveluiden aukkoja.

Järjestöjen merkitys kasvaa eri ikäryhmissä. Nuorille ne tarjoavat harrastus- ja tukitoimintaa, työikäisille vertaistukea ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, ja ikääntyneille ne tuovat seuraa, apua ja virkistystä. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi yksin.

Jotta järjestöt voivat jatkaa arvokasta työtään, niiden rahoitus on turvattava. Tässä kunnilla ja hyvinvointialueilla on keskeinen rooli. Sote-uudistuksessa kunnille jäi tehtäväksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ja tämän toteuttamisessa järjestöjen työ on korvaamatonta. Myös Keski-Suomen hyvinvointialue tarvitsee järjestöjä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyössä, vammaisten ja ikääntyneiden tukemisessa sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.

Tällä hetkellä järjestöjen rahoitus on osittain riippuvainen veikkausvoittovaroista, joita on leikattu. Jatkossa rahoitusta tulisi vahvistaa pysyvillä budjettivaroilla sekä kunnallisten ja hyvinvointialueiden avustuksilla. Myös valtion on tunnustettava järjestöjen merkitys ja turvattava niiden toimintaedellytykset.

On kaikkien etu, että järjestöt voivat jatkaa työtään ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden puolesta. Rahoituksen on oltava kestävää ja ennakoitavaa, jotta järjestöt voivat suunnitella ja toteuttaa työtään pitkäjänteisesti.

Keski-Suomen Liiton tulisi kutsua järjestöt sekä kuntien, ELY-keskuksen ja Keski-Suomen hyvinvointialueen edustajat koolle pohtimaan järjestöjen roolia osana Keski-Suomen hyvinvoinnin edistämistä. On tärkeää selvittää, kuinka ELY-keskuksen eri rahoitusmahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää järjestöjen toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. Yhteistyöllä voimme varmistaa, että järjestöt voivat jatkaa arvokasta työtään ja tukea Keski-Suomen asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla.

Pekka Neittaamäki
Professori (emer.), tietotekniikka, JY
Tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaationeuvottelukunnan pj
Aluevaaliehdokas, Keskusta

 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...