Siirry pääsisältöön

Järjestöt ovat tärkeä osa SOTE-kokonaisuutta myös Keski-Suomessa


Tiina Sivonen ja Anniina Huhtala nostivat mielipidekirjoituksessaan KSMLssa 1.4.2025 esiin huolia, jotka liittyvät järjestöjen arvokkaan työn tulevaisuuteen. Suomi on tuhansien järjestöjen maa, ja niiden toiminnalla on yhteiskunnallisesti merkittävä rooli. Järjestöt tukevat kansalaisten hyvinvointia, tarjoavat vertaistukea, edistävät yhteisöllisyyttä ja paikkaavat julkisten palveluiden aukkoja.

Järjestöjen merkitys kasvaa eri ikäryhmissä. Nuorille ne tarjoavat harrastus- ja tukitoimintaa, työikäisille vertaistukea ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, ja ikääntyneille ne tuovat seuraa, apua ja virkistystä. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi yksin.

Jotta järjestöt voivat jatkaa arvokasta työtään, niiden rahoitus on turvattava. Tässä kunnilla ja hyvinvointialueilla on keskeinen rooli. Sote-uudistuksessa kunnille jäi tehtäväksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ja tämän toteuttamisessa järjestöjen työ on korvaamatonta. Myös Keski-Suomen hyvinvointialue tarvitsee järjestöjä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyössä, vammaisten ja ikääntyneiden tukemisessa sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.

Tällä hetkellä järjestöjen rahoitus on osittain riippuvainen veikkausvoittovaroista, joita on leikattu. Jatkossa rahoitusta tulisi vahvistaa pysyvillä budjettivaroilla sekä kunnallisten ja hyvinvointialueiden avustuksilla. Myös valtion on tunnustettava järjestöjen merkitys ja turvattava niiden toimintaedellytykset.

On kaikkien etu, että järjestöt voivat jatkaa työtään ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden puolesta. Rahoituksen on oltava kestävää ja ennakoitavaa, jotta järjestöt voivat suunnitella ja toteuttaa työtään pitkäjänteisesti.

Keski-Suomen Liiton tulisi kutsua järjestöt sekä kuntien, ELY-keskuksen ja Keski-Suomen hyvinvointialueen edustajat koolle pohtimaan järjestöjen roolia osana Keski-Suomen hyvinvoinnin edistämistä. On tärkeää selvittää, kuinka ELY-keskuksen eri rahoitusmahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää järjestöjen toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. Yhteistyöllä voimme varmistaa, että järjestöt voivat jatkaa arvokasta työtään ja tukea Keski-Suomen asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla.

Pekka Neittaamäki
Professori (emer.), tietotekniikka, JY
Tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaationeuvottelukunnan pj
Aluevaaliehdokas, Keskusta

 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...