Siirry pääsisältöön

Jyväskylä – Liikuntapääkaupunki ja Ennaltaehkäisevän Terveydenhoidon Edelläkävijä

 


Jyväskylä tunnetaan monipuolisista liikuntamahdollisuuksistaan ja vahvasta liikuntakulttuuristaan. Jyväskylässä toimii maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, joka tarjoaa alan koulutusta ja tutkimusta. Sen asiantuntemus tukee Hippoksen kehittämis- ja tutkimusympäristöä, jonka yhtenä tavoitteena voisi olla pitkäjänteinen, 10–15 vuoden interventio terveyden edistämiseksi. Tämä ohjelma voisi herättää sekä kansallista että kansainvälistä kiinnostusta.

Liikunnan lisääminen ja terveellisten elintapojen edistäminen tuovat merkittäviä säästöjä ja parantavat elämänlaatua:

  • Sairauksien ennaltaehkäisy – Liikunta ehkäisee mm. sydänsairauksia, diabetesta ja keuhkosairauksia, mikä vähentää hoito- ja sairaalakustannuksia.
  • Työkyvyn ja talouden tukeminen – Vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä tarkoittaa pienempiä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan menoja.
  • Terveyspalveluiden kuormituksen keventyminen – Parempi terveys vähentää erikoissairaanhoidon ja kiireellisen hoidon tarvetta.
  • Resurssien tehokkaampi käyttö – Ennaltaehkäisevä hoito kohdistetaan oikeisiin ryhmiin, mikä optimoi terveydenhuollon kustannuksia.
  • Parempi elämänlaatu – Iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitäminen vähentää vammautumisia ja pitkäaikaishoidon tarvetta.

Sote-uudistuksessa ennaltaehkäisevä terveydenhoito on jäänyt vähälle huomiolle. Yli 25 miljardin rahoituskokonaisuudessa  on varattu vain 0,983 %:n osuus hyvinvointialueiden kannustinrahaksi ja sekin jaetaan vasta vuoteen 2026 mennessä.

Ennaltaehkäisevän terveydenhoidon tulisi olla kiinteä osa sote-rahoitusta. Jyväskylän tulisi tehdä aloite rahoituksen kohdentamiseksi ja perustaa aloitteensa tutkimustietoon. 10–15 vuoden interventio terveyden edistämiseksi olisi hanke jonka tuloksia hyödynnettäisiin kansallisesti ja kansainvälisesti.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...