Siirry pääsisältöön

Sote kuntoon maalaislääkäri Tapani Kiminkisen opeilla


Sote-ongelmien ratkaiseminen on mahdollista, kun päätöksenteko perustuu käytännön kokemukseen ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Maalaislääkäri Kiminkisen teesit tarjoavat selkeitä suuntaviivoja terveydenhuollon kehittämiseen.

Lääkäripulaa voidaan helpottaa lisäämällä koulutusta ja painottamalla valintakokeita todistusvalinnan sijaan. Lisäksi julkisen terveydenhuollon harjoittelun on oltava kattavaa, ja valmistuneet lääkärit tulisi velvoittaa työskentelemään nykyistä pidempään perusterveydenhuollossa ennen erikoistumista. Tämä parantaa hoidon laatua ja tasaa työvoiman jakautumista.

Ostopalvelulääkäreiden käyttöä tulisi vähentää, sillä se lisää kustannuksia ja heikentää hoidon jatkuvuutta. Samalla moniammatillisten tiimien käyttö ei saa estää potilaiden pääsyä lääkärille. Paras hoitomalli on omalääkärijärjestelmä, jossa jokaisella suomalaisella on nimetty lääkäri ja hoitaja.

Byrokratiaa ja tietojärjestelmiä on virtaviivaistettava, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä potilaiden hoitoon eikä järjestelmien hallintaan. Pitkäaikaissairauksien reseptit tulisi voida määrätä toistaiseksi voimassa oleviksi, ja tarpeettomista lääkärinlausunnoista on luovuttava.

Työsopimuksissa on huomioitava joustavuus ja kannustavuus, jotta työntekijät voivat vaikuttaa työmääräänsä ja ansioihinsa suoritepohjaisen mallin kautta. Terveysasemat ja etävastaanotot on järjestettävä joustavasti alueellista tasa-arvoa kunnioittaen.

Digipalveluja tulee kehittää tehokkaammiksi ja niiden käyttöä on opetettava kansalaisille. Hyvinvointialueiden on arvioitava kokonaiskustannuksiaan ja suunniteltava palvelut siten, että ne tuottavat parhaan hyödyn asukkaille. Esimerkiksi työterveyshuollon tulisi keskittyä työkyvyn arviointiin eikä korvata julkista perusterveydenhuoltoa.

Vanhusten hoito on järjestettävä inhimillisesti ja läheisten lähellä, välttäen tarpeetonta siirtelyä. Jokaisessa kunnassa tulisi olla hoivakoti, ja hoitoa on järjestettävä mahdollisimman pitkälle hoivakodeissa, jotta vältetään turhat sairaalakäynnit.

Kiminkisen teesit tarjoavat konkreettisia keinoja sote-järjestelmän kehittämiseen. Päätöksenteossa on kuunneltava alan asiantuntijoita, jotta terveydenhuolto palvelee kansalaisia tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Pekka Neittaamäki
Professori (emer.), tietotekniikka, JY
Tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaationeuvottelukunnan pj
Aluevaaliehdokas, Keskusta

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...