Siirry pääsisältöön

Sote kuntoon maalaislääkäri Tapani Kiminkisen opeilla


Sote-ongelmien ratkaiseminen on mahdollista, kun päätöksenteko perustuu käytännön kokemukseen ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Maalaislääkäri Kiminkisen teesit tarjoavat selkeitä suuntaviivoja terveydenhuollon kehittämiseen.

Lääkäripulaa voidaan helpottaa lisäämällä koulutusta ja painottamalla valintakokeita todistusvalinnan sijaan. Lisäksi julkisen terveydenhuollon harjoittelun on oltava kattavaa, ja valmistuneet lääkärit tulisi velvoittaa työskentelemään nykyistä pidempään perusterveydenhuollossa ennen erikoistumista. Tämä parantaa hoidon laatua ja tasaa työvoiman jakautumista.

Ostopalvelulääkäreiden käyttöä tulisi vähentää, sillä se lisää kustannuksia ja heikentää hoidon jatkuvuutta. Samalla moniammatillisten tiimien käyttö ei saa estää potilaiden pääsyä lääkärille. Paras hoitomalli on omalääkärijärjestelmä, jossa jokaisella suomalaisella on nimetty lääkäri ja hoitaja.

Byrokratiaa ja tietojärjestelmiä on virtaviivaistettava, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä potilaiden hoitoon eikä järjestelmien hallintaan. Pitkäaikaissairauksien reseptit tulisi voida määrätä toistaiseksi voimassa oleviksi, ja tarpeettomista lääkärinlausunnoista on luovuttava.

Työsopimuksissa on huomioitava joustavuus ja kannustavuus, jotta työntekijät voivat vaikuttaa työmääräänsä ja ansioihinsa suoritepohjaisen mallin kautta. Terveysasemat ja etävastaanotot on järjestettävä joustavasti alueellista tasa-arvoa kunnioittaen.

Digipalveluja tulee kehittää tehokkaammiksi ja niiden käyttöä on opetettava kansalaisille. Hyvinvointialueiden on arvioitava kokonaiskustannuksiaan ja suunniteltava palvelut siten, että ne tuottavat parhaan hyödyn asukkaille. Esimerkiksi työterveyshuollon tulisi keskittyä työkyvyn arviointiin eikä korvata julkista perusterveydenhuoltoa.

Vanhusten hoito on järjestettävä inhimillisesti ja läheisten lähellä, välttäen tarpeetonta siirtelyä. Jokaisessa kunnassa tulisi olla hoivakoti, ja hoitoa on järjestettävä mahdollisimman pitkälle hoivakodeissa, jotta vältetään turhat sairaalakäynnit.

Kiminkisen teesit tarjoavat konkreettisia keinoja sote-järjestelmän kehittämiseen. Päätöksenteossa on kuunneltava alan asiantuntijoita, jotta terveydenhuolto palvelee kansalaisia tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Pekka Neittaamäki
Professori (emer.), tietotekniikka, JY
Tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaationeuvottelukunnan pj
Aluevaaliehdokas, Keskusta

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...