Siirry pääsisältöön

Omalääkärikehitys Suomessa ja maailmalla

 

Omalääkärikehitys Suomessa ja maailmalla

Omalääkärijärjestelmä on vakiintunut käytäntö monissa maissa, joissa sen on todettu parantavan hoidon jatkuvuutta ja vähentävän erikoissairaanhoidon tarvetta. Esimerkiksi Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa omalääkärimalli on ollut keskeinen osa perusterveydenhuoltoa jo vuosikymmeniä. Näissä maissa potilailla on nimetty omalääkäri, joka tuntee heidän terveydentilansa ja hoitohistoriansa, mikä edistää tehokasta ja ennaltaehkäisevää hoitoa.

Suomessa omalääkärimallia on kokeiltu eri alueilla vaihtelevalla menestyksellä. Vaikka järjestelmä on saanut kannatusta asiantuntijoilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, sen laajamittainen käyttöönotto on kohdannut poliittista vastustusta ja rahoituksellisia haasteita.

Poliitikot hidastaneet omalääkärijärjestelmän käyttöönottoa  Keski-Suomessa

Keskustan ryhmä on johdonmukaisesti ajanut omalääkärijärjestelmää Keski-Suomen hyvinvointialueella. Se perustuu lääkärin ja hoitajan tiiviiseen yhteistyöhön, ja se hyödyttäisi erityisesti ikäihmisiä, joiden hoidon jatkuvuus on ratkaisevan tärkeää. Tutkimusten mukaan omalääkärijärjestelmä vähentää erikoissairaanhoidon ja päivystyksen tarvetta jopa 15 prosentilla jo parissa vuodessa.

Hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa 10.12. emeritusprofessori Mauno Vanhala (kesk.) esitti, että koti- ja asumispalveluihin perustetaan viisi lääkärin virkaa vuonna 2025 ja toimintaa laajennetaan vuonna 2026. Esitys kuitenkin hylättiin äänin 42–25. Vuonna 2025 tarvittava 600 000 euron lisämääräraha vanhusten koti- ja asumispalveluihin ei saanut enemmistön tukea. Vain säästämällä ei SOTE-ongelmaa ratkaista. Pitää tehdä myös uusia rahoituksen kohdennuksia jotka tehostavat toimintaa ja sen avulla tuovat säästöjä.

Keski-Suomi on jäänyt jälkeen muista alueista poliittisen vastustuksen vuoksi. Omalääkärijärjestelmään sitoutuneet alueet saivat ministeriön kehittämisavustuksia vuoden 2024 alussa – Keski-Suomi ei.

Uuden valtuuston on korjattava tilanne pikaisesti, jotta alueemme asukkaat saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...
Lähetä kommentti
Lue lisää