Siirry pääsisältöön

Omalääkärikehitys Suomessa ja maailmalla

 

Omalääkärikehitys Suomessa ja maailmalla

Omalääkärijärjestelmä on vakiintunut käytäntö monissa maissa, joissa sen on todettu parantavan hoidon jatkuvuutta ja vähentävän erikoissairaanhoidon tarvetta. Esimerkiksi Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa omalääkärimalli on ollut keskeinen osa perusterveydenhuoltoa jo vuosikymmeniä. Näissä maissa potilailla on nimetty omalääkäri, joka tuntee heidän terveydentilansa ja hoitohistoriansa, mikä edistää tehokasta ja ennaltaehkäisevää hoitoa.

Suomessa omalääkärimallia on kokeiltu eri alueilla vaihtelevalla menestyksellä. Vaikka järjestelmä on saanut kannatusta asiantuntijoilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, sen laajamittainen käyttöönotto on kohdannut poliittista vastustusta ja rahoituksellisia haasteita.

Poliitikot hidastaneet omalääkärijärjestelmän käyttöönottoa  Keski-Suomessa

Keskustan ryhmä on johdonmukaisesti ajanut omalääkärijärjestelmää Keski-Suomen hyvinvointialueella. Se perustuu lääkärin ja hoitajan tiiviiseen yhteistyöhön, ja se hyödyttäisi erityisesti ikäihmisiä, joiden hoidon jatkuvuus on ratkaisevan tärkeää. Tutkimusten mukaan omalääkärijärjestelmä vähentää erikoissairaanhoidon ja päivystyksen tarvetta jopa 15 prosentilla jo parissa vuodessa.

Hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa 10.12. emeritusprofessori Mauno Vanhala (kesk.) esitti, että koti- ja asumispalveluihin perustetaan viisi lääkärin virkaa vuonna 2025 ja toimintaa laajennetaan vuonna 2026. Esitys kuitenkin hylättiin äänin 42–25. Vuonna 2025 tarvittava 600 000 euron lisämääräraha vanhusten koti- ja asumispalveluihin ei saanut enemmistön tukea. Vain säästämällä ei SOTE-ongelmaa ratkaista. Pitää tehdä myös uusia rahoituksen kohdennuksia jotka tehostavat toimintaa ja sen avulla tuovat säästöjä.

Keski-Suomi on jäänyt jälkeen muista alueista poliittisen vastustuksen vuoksi. Omalääkärijärjestelmään sitoutuneet alueet saivat ministeriön kehittämisavustuksia vuoden 2024 alussa – Keski-Suomi ei.

Uuden valtuuston on korjattava tilanne pikaisesti, jotta alueemme asukkaat saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...