Siirry pääsisältöön

Musiikin merkitys hyvinvoinnille

 

Musiikin merkitys hyvinvoinnille

Musiikki on ollut osa ihmiskulttuuria jo tuhansien vuosien ajan, ja sen vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat olleet laajasti tutkittuja. Erityisesti Jyväskylän yliopistossa on tehty merkittävää tutkimusta musiikin terapeuttisista vaikutuksista. Musiikki voi vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen monin eri tavoin, ja musiikkiterapia on vakiintunut osaksi monien sairauksien hoitoa ja kuntoutusta.

Musiikin vaikutukset terveyteen

Tutkimusten mukaan musiikin kuunteleminen ja siihen osallistuminen voivat edistää hyvinvointia monilla eri tasoilla. Musiikilla on todettu olevan seuraavia positiivisia vaikutuksia:

  • Stressin ja ahdistuksen vähentäminen: Musiikki voi auttaa rentoutumaan ja alentamaan stressihormonien tasoa kehossa.
  • Mielialan parantaminen ja hyvinvoinnin lisääminen: Iloinen ja mukaansatempaava musiikki voi nostaa mielialaa, kun taas rauhoittava musiikki voi lievittää ahdistusta ja masennusta.
  • Muistisairaiden kognitiivisten taitojen tukeminen: Musiikki voi auttaa aktivoimaan muistoja ja ylläpitämään kognitiivisia taitoja esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavilla.
  • Kivunhallinta: Musiikki voi vähentää kipua ja tarjota luonnollisen keinon kivunlievitykseen esimerkiksi leikkauksen tai kroonisten sairauksien yhteydessä.
  • Kuntoutuksen ja motoristen taitojen edistäminen: Erityisesti neurologisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin ja aivohalvauksen kuntoutuksessa, musiikki voi auttaa liikkeiden hallinnassa ja puheterapiassa.

Musiikkiterapia hoitokeinona

Musiikkiterapia on tutkittu ja tehokas menetelmä, jota käytetään monien fyysisten ja psyykkisten sairauksien hoidossa. Se perustuu musiikin aktiiviseen tai passiiviseen käyttöön terapeuttisessa kontekstissa. Musiikkiterapiaa käytetään esimerkiksi seuraavilla alueilla:

  • Mielenterveyshoito: Musiikkiterapia voi auttaa masennuksen ja ahdistuksen lievittämisessä sekä edistää emotionaalista ilmaisua.
  • Neurologinen kuntoutus: Aivohalvauspotilaat voivat hyötyä musiikkiterapiasta motoristen ja puhetaidon harjoittamisessa.
  • Muistisairauksien hoito: Alzheimerin tautiin liittyvien muistihäiriöiden hoidossa musiikki voi auttaa muistojen palauttamisessa ja elämänlaadun parantamisessa.
  • Kivunhallinta ja syöpähoitojen tuki: Musiikin kuunteleminen voi tarjota lohtua ja helpotusta syöpäpotilaille hoitojen aikana.

Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella on tehty runsaasti tutkimusta musiikin vaikutuksista. Esimerkiksi Music, Mind & Technology (MMT) -ohjelmassa tutkitaan, miten musiikki vaikuttaa aivoihin ja tunteisiin.

Musiikin merkitys ikäihmisille

Musiikilla on erityinen rooli ikäihmisten hyvinvoinnissa. Se voi auttaa vähentämään yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita sekä parantaa elämänlaatua. Musiikin avulla voidaan:

  • Herättää muistoja ja tukea muistia: Nostalgiset kappaleet voivat aktivoida muistisairaan henkilön mieleen vanhoja tapahtumia ja kokemuksia.
  • Ylläpitää motorisia taitoja ja liikkumista: Musiikin tahdissa liikkuminen voi parantaa tasapainoa ja koordinaatiota.
  • Parantaa mielialaa ja lisätä iloa arkeen: Laulaminen, soittoharrastukset ja yhteislaulutilaisuudet voivat tuoda iloa ja vahvistaa sosiaalisia suhteita.

Monet ikäihmiset osallistuvat aktiivisesti erilaisiin musiikkitoimintoihin, kuten kuorolauluun, musiikkiryhmiin ja konserttikäynteihin. Näillä aktiviteeteilla on positiivinen vaikutus niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin.

Musiikin kuuntelutavat eri ikäryhmissä

Musiikin kuuntelutottumukset eroavat eri ikäryhmissä:

  • Nuoret ja nuoret aikuiset: Suosivat suoratoistopalveluita, kuten Spotifyta ja YouTubea, ja kuuntelevat musiikkia kuulokkeilla joko yksin tai jakavat soittolistoja ystäviensä kanssa.
  • Keski-ikäiset: Kuuntelevat musiikkia sekä suoratoistopalveluista että perinteisemmistä formaateista, kuten radiosta tai CD-levyiltä. Heillä on usein suosikkiartisteja ja -tyylejä nuoruudesta.
  • Ikäihmiset: Kuuntelevat useimmiten radiota, CD-levyjä tai vinyylejä. Heille musiikki voi olla vahvasti sidoksissa elämän varrella koettuihin hetkiin. Konserttikäynnit ja yhteislaulutilaisuudet ovat suosittuja tapoja nauttia musiikista.

Johtopäätökset

Musiikki on voimakas ja monipuolinen hyvinvoinnin lähde, joka vaikuttaa ihmisiin eri tavoin elämän eri vaiheissa. Sen terapeuttiset vaikutukset ovat laajasti tunnustettuja, ja musiikkiterapiaa käytetään monien sairauksien hoidossa. Ikäihmisille musiikki voi tarjota muistoja ja iloa, kun taas nuorille se voi olla tärkeä keino ilmaista itseään ja rakentaa sosiaalisia suhteita.

Musiikin tarjoamat hyödyt ovat saatavilla kaikille, ja sen käyttöä osana hyvinvointia kannattaa tukea ja edistää yhteiskunnassa. Olipa kyse sitten musiikin kuuntelusta, laulamisesta, soittamisesta tai tanssimisesta, jokainen voi löytää siitä itselleen sopivan tavan lisätä hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan.

 

Pekka  Neittaanmäki

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...