Siirry pääsisältöön

Ikäihmisten kohtelu huolestuttaa


Haluamme nostaa esiin ikäihmisten kohtelun Keski-Suomen hyvinvointialueen, kaupunkien ja kuntien järjestämissä tilaisuuksissa.  Jyväskylässä on linjattu, että ruokailun jälkeen ei enää tarjota kahvia ja pullaa säästösyistä. Tällä säästöllä ei kuitenkaan ole juurikaan merkitystä Keski-Suomen 1,4 miljardin euron sote-kuluissa.

Tämä ratkaisu herätti suurta huolta. Ikäihmisille suunnatut palvelupäivät ovat monille odotettu hetki, jolloin he saavat nauttia paitsi hyvästä ruoasta, myös yhteisön tuesta ja pienistä iloista, kuten kahvihetkestä. Monille iäkkäille henkilöille kahvi ja pieni makea tarjoavat paitsi nautintoa, myös arvokkaan perinteen ja tunteen siitä, että heistä välitetään.

Eräs ikäihminen kertoi meille pettyneensä siihen, ettei kahvia ja pullaa enää tarjota. Hän mainitsi, ettei kotona jaksa keittää kahvia tai hankkia jälkiruokaa, ja palvelutalon kahvihetket olivat olleet hänelle suuri ilo. Tämän pienen mutta merkityksellisen palvelun poistaminen tuntuu kylmältä linjaukselta.

Olemme keskustelleet asiasta ja huomanneet, että tämä linjaus on osa laajempaa muutosta, jossa pyritään yhtenäistämään toimintatapoja. Tämä tarkoittaa, että kaikissa vastaavissa tilaisuuksissa kahvi ja jälkiruoka on poistettu tarjonnasta. Vaikka pääruoan tarjoaminen on ehdottoman tärkeää, tulisi myös ottaa huomioon ikäihmisten tottumukset ja hyvinvointi. Pienetkin eleet, kuten kahvi ja pulla, voivat lisätä elämänlaatua merkittävästi.

Toivomme, että tätä asiaa tarkastellaan uudelleen ja että kahvi- ja jälkiruokatarjoilu voitaisiin palauttaa. Tämä ei kaada budjettia, mutta sen vaikutus ikäihmisten hyvinvointiin on merkittävä.

Raija Sipinen, pitopalveluyrittäjä, aluevaaliehdokas ja kunnallisvaaliehdokas (KD)

 Professori (emer.) Pekka Neittaanmäki, aluevaaliehdokas (Keskusta)

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...