Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

 

Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia.

Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa:

• Perhe- ja sosiaalipalvelut: lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki
• Vammaispalvelut: henkilökohtainen apu, asumispalvelut
• Ikäihmisten palvelut: kotihoito, palveluasuminen
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut: kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut
• Työllisyyden ja osallisuuden tukeminen: kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus

Tutkimusryhmässämme selvitettiin SOTE-rahoituksen kohdentumista vuonna 2023 eri hyvinvointialueilla (linkki tutkimukseen). Keski-Suomessa sosiaalitoimeen panostetaan eniten: sen osuus SOTE-rahoituksesta on 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus on 48,37 %. Manner-Suomen keskiarvossa tilanne on päinvastainen: terveydenhuolto saa enemmän rahoitusta (52,34 %) kuin sosiaalitoimi (47,66 %).

Lisäksi Keski-Suomessa keskitasoon suhteutetut asiakkuuskohtaiset palvelukulut olivat terveydenhuollon osalta 0,91 ja sosiaalitoimen osalta 1,10 ja SOTE kulut 0,98. Tämä tarkoittaa, että Keski-Suomen kulut ovat olleet alle maan keskiarvon. Noin 10 %:n rahoitusvaje johtuu suurelta osin rahoitusmallista, joka perustuu alueen toimittamiin diagnoositietoihin. Koska nämä tiedot ovat olleet puutteellisia, rahoitustarve on arvioitu todellista pienemmäksi.

Sosiaalitoimen riittävä resursointi on välttämätöntä, jotta voidaan ennaltaehkäistä ongelmia ja hillitä terveydenhuollon kustannuksia. Terveydenhoidon ja sosiaalitoimen rahoitussuhdetta tulisi tarkistaa lähemmäs maan keskiarvoa. Lisäksi Jyväskylän yliopisto, joka tarjoaa Suomen monipuolisimman sosiaalialan koulutuksen ja tutkimuksen, tulisi ottaa entistä paremmin mukaan kehittämään sosiaalialan kustannustehokkuutta ja palveluiden vaikuttavuutta.