Siirry pääsisältöön

Keski-Suomen SOTE-rahoituksen pääsyy on liian alhaiset palvelutarvekertoimet


 

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtiovarainministeriön (VM) arvioon rahoitustarpeesta, joka pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemiin palvelutarvekertoimiin. Palvelutarvekertoimet lasketaan THL:n toimesta kunkin alueen diagnoositietojen, ikärakenteen ja muiden palvelutarpeisiin vaikuttavien tekijöiden pohjalta.

Rahoitus pohjautuu aiempiin diagnoositietoihin seuraavasti:

  • Vuoden 2023 rahoitus perustuu vuosien 2019 ja 2020 diagnoositietoihin.
  • Vuoden 2024 rahoitus perustuu vuosien 2019 ja 2021 diagnoositietoihin.
  • Vuoden 2025 rahoitus perustuu vuoden 2022 diagnoositietoihin.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja alueen kunnat ovat toimittaneet diagnoositiedot THL:lle vuoteen 2022 asti. Keski-Suomen hyvinvointialue on kohdannut merkittäviä ongelmia, koska palvelutarvekertoimet ovat laskeneet viime vuosina. Tämä ei vastaa ikääntyvän Keski-Suomen SOTE-rahoitustarvetta.

THL:n tilastojen mukaan vuosina 2018–2022 palvelutarvekertoimet ovat laskeneet Keski-Suomen alueella. Erityisesti terveydenhuollon sektorilla muutos on ollut huomattava:

  • Terveydenhuolto (47 % rahoituksesta): Kertoimen lasku 0,985:stä (2019) tasolle 0,97 (2022).
  • Sosiaalihuolto (17 % rahoituksesta): Lasku 1,04:stä (2019) tasolle 1,01 (2022).
  • Vanhuspalvelut (16 % rahoituksesta): Lasku 1,025:stä (2019) tasolle 1,01 (2022).

Koska valtakunnallinen SOTE-rahoitus on 24 miljardia euroa, pienilläkin desimaalimuutoksilla on huomattava taloudellinen vaikutus.

Hyvinvointialueilla on ollut mahdollisuus täydentää diagnoositietoja ennen budjettivuotta tai tehdä muutosesityksiä jälkikäteen. Keski-Suomen hyvinvointialue (HYVÄKS) tekee muutosesitykset jälkikäteen, sillä vuosien 2019–2022 diagnoositietojen täydentäminen olisi ollut käytettävissä oleviin resursseihin ja aikatauluihin nähden ongelmallista.

Keski-Suomen rahoitusvajeen arvioidaan olleen vuosina 2023–2025 noin 100–150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden perustaminen on kuitenkin helpottanut diagnoositietojen kokoamista. HYVÄKS:n osalta diagnoositiedot on vuosina 2023–2024 saatu koottua aikaisempaa täsmällisemmin, ja tämän seurauksena vuosien 2026–2027 rahoituksen odotetaan olevan aiempaa oikeudenmukaisemmalla tasolla.

Pekka Neittaanmäki
Professori (emer.), tietotekniikka, JY
HYVÄKS:n TKKI-neuvottelukunnan pj

 


Aluevaltuustoehdokas, Keskusta

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...
Lähetä kommentti
Lue lisää