Siirry pääsisältöön

Keski-Suomen SOTE-rahoituksen pääsyy on liian alhaiset palvelutarvekertoimet


 

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtiovarainministeriön (VM) arvioon rahoitustarpeesta, joka pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemiin palvelutarvekertoimiin. Palvelutarvekertoimet lasketaan THL:n toimesta kunkin alueen diagnoositietojen, ikärakenteen ja muiden palvelutarpeisiin vaikuttavien tekijöiden pohjalta.

Rahoitus pohjautuu aiempiin diagnoositietoihin seuraavasti:

  • Vuoden 2023 rahoitus perustuu vuosien 2019 ja 2020 diagnoositietoihin.
  • Vuoden 2024 rahoitus perustuu vuosien 2019 ja 2021 diagnoositietoihin.
  • Vuoden 2025 rahoitus perustuu vuoden 2022 diagnoositietoihin.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja alueen kunnat ovat toimittaneet diagnoositiedot THL:lle vuoteen 2022 asti. Keski-Suomen hyvinvointialue on kohdannut merkittäviä ongelmia, koska palvelutarvekertoimet ovat laskeneet viime vuosina. Tämä ei vastaa ikääntyvän Keski-Suomen SOTE-rahoitustarvetta.

THL:n tilastojen mukaan vuosina 2018–2022 palvelutarvekertoimet ovat laskeneet Keski-Suomen alueella. Erityisesti terveydenhuollon sektorilla muutos on ollut huomattava:

  • Terveydenhuolto (47 % rahoituksesta): Kertoimen lasku 0,985:stä (2019) tasolle 0,97 (2022).
  • Sosiaalihuolto (17 % rahoituksesta): Lasku 1,04:stä (2019) tasolle 1,01 (2022).
  • Vanhuspalvelut (16 % rahoituksesta): Lasku 1,025:stä (2019) tasolle 1,01 (2022).

Koska valtakunnallinen SOTE-rahoitus on 24 miljardia euroa, pienilläkin desimaalimuutoksilla on huomattava taloudellinen vaikutus.

Hyvinvointialueilla on ollut mahdollisuus täydentää diagnoositietoja ennen budjettivuotta tai tehdä muutosesityksiä jälkikäteen. Keski-Suomen hyvinvointialue (HYVÄKS) tekee muutosesitykset jälkikäteen, sillä vuosien 2019–2022 diagnoositietojen täydentäminen olisi ollut käytettävissä oleviin resursseihin ja aikatauluihin nähden ongelmallista.

Keski-Suomen rahoitusvajeen arvioidaan olleen vuosina 2023–2025 noin 100–150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden perustaminen on kuitenkin helpottanut diagnoositietojen kokoamista. HYVÄKS:n osalta diagnoositiedot on vuosina 2023–2024 saatu koottua aikaisempaa täsmällisemmin, ja tämän seurauksena vuosien 2026–2027 rahoituksen odotetaan olevan aiempaa oikeudenmukaisemmalla tasolla.

Pekka Neittaanmäki
Professori (emer.), tietotekniikka, JY
HYVÄKS:n TKKI-neuvottelukunnan pj

 


Aluevaltuustoehdokas, Keskusta

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...
Lähetä kommentti
Lue lisää