Roskaruoka merkittävä terveyden riskitekijä - Keski-Suomesta terveen ruokavalion pilottimaakunta

 

Suomen ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä kehittynyt suuntaan, joka herättää huolta kansanterveyden kannalta. Roskaruoan ja ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kulutus on kasvanut merkittävästi, ja sen mukana myös terveydelliset riskit, kuten lihavuus, sydän- ja verisuonitaudit sekä tyypin 2 diabetes, ovat yleistyneet.

Tilastot osoittavat, että suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet huolestuttavaan suuntaan. Esimerkiksi vuonna 1980 virvoitusjuomia kulutettiin keskimäärin 30 litraa vuodessa henkeä kohti, mutta nykyään luku on lähes 70 litraa. Makeisten kulutus on noussut 12 kilosta (vuonna 2000) lähes 14 kiloon vuonna 2008. Tämä kehitys heijastuu myös terveydenhuollon kustannuksiin ja työelämään lisääntyneinä sairauspoissaoloina sekä heikentyneinä tuottavuuslukuina.

Roskaruoan yleistyminen liittyy pitkälti sen helppouteen ja edullisuuteen verrattuna terveellisiin vaihtoehtoihin. Monet ultraprosessoidut ruoat sisältävät runsaasti suolaa, sokeria ja epäterveellisiä rasvoja, jotka vaikuttavat haitallisesti elimistön toimintaan. Esimerkiksi tutkimusten mukaan ultraprosessoidun ruoan osuuden kasvaessa ruokavaliossa 10 prosentilla dementiariski kasvaa 25 prosentilla.

On tärkeää, että yhteiskunta puuttuu tähän kehitykseen aktiivisesti. Yksi mahdollinen ratkaisu on ottaa käyttöön terveysperusteiset verot, jotka ohjaisivat kulutusta terveellisempiin vaihtoehtoihin. Kansalaiskyselyt osoittavat, että yli puolet suomalaisista kannattaa elintarvikkeiden verotusta terveyskriteerien mukaan. Lisäksi pakkauksiin voitaisiin lisätä selkeämpiä varoitusmerkintöjä riskitekijöistä, ja päivittäistavarakaupat voisivat tarjota asiakkaille tietoa ostoskorin ravitsemuksellisesta laadusta.

Keski-Suomi voisi toimia terveellisen ruoan pilottimaakuntana Suomessa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi terveellisten kouluruokailujen kehittämistä, paikallisten tuottajien tukemista sekä ravitsemusvalistuksen ja ruokaosaamisen vahvistamista. Pilottihanke tarjoaisi mahdollisuuden testata ja kehittää käytännön toimenpiteitä, joita voitaisiin myöhemmin laajentaa valtakunnallisiksi toimintamalleiksi. Näin voimme rakentaa terveempää tulevaisuutta sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan tasolla.

Pekka Neittaanmäki
Professori (emer) JY
Tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaationeuvottelukunnan pj
Aluevaltuustoehdokas, Keskusta