Pekka Neittaanmäen blogi

  Keski-Suomen työpaikkakehitys eri toimialoilla 2007–2023 Pekka  Neittaanmäki Lähde : Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto (tilanne vuoden viimeisellä viikolla) Yhteenveto Tässä raportissa tarkastellaan Keski-Suomen alueella työssäkäyvien henkilöiden kehitystä eri toimialoilla vuosina 2007–2023. Analyysissä keskitytään erityisesti toimialoihin, jotka ovat kasvaneet ja supistuneet selvimmin. 1. Kokonaistyöllisyys Vuonna 2007 alueella työssäkäyviä oli yhteensä 108 989. Vuonna 2023 vastaava luku oli 106 314, eli kokonaisuudessaan työllisyys laski noin 2,5 % (-2 675 henkilöä). 2. Toimialakohtainen kehitys Seuraavassa taulukossa on esitetty valikoitujen toimialojen henkilöstömäärän muutos vuosien 2007 ja 2023 välillä: Toimiala (Taso 1) 2007 2023 Muutos (ht) Muutos (%) A Maatalous, metsätalous ja kalatalous (01-03) 5 283 3 307 -1 976 -37,4 % B Kaivostoiminta ...

  IT alan kehitys Suomessa ja Keski-Suomessa   Pekka Neittaanmäki 25.4. 2025 1. Johdanto Jyväskylän yliopiston IT-koulutuksen merkittävä uudistus vuosikymmenen vaihteessa—uudet kandidaatti- ja maisteriohjelmat ohjelmistotekniikassa, datatieteessä ja kyberturvallisuudessa sekä tiiviit kumppanuudet yritysten kanssa—on ollut keskeinen tekijä Keski-Suomen vahvassa nousussa koko maan IT-kentässä. Tämä koulutuksellinen perusta on tuottanut alueelle korkean osaamistason työvoimaa, mikä näkyy paitsi paikallisena kasvuna myös koko Suomen IT-toimialan rakenteellisessa monipuolistumisessa. Vaikka ICT-työpaikat keskittyvät yhä vahvasti pääkaupunkiseudulle, muodostavat pääkaupunkiseudun ulkopuoliset ICT-työpaikat kuitenkin merkittävän osan kokonaistilanteesta. Koko maan ICT-työpaikoista noin 70 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla , mutta pääkaupunkiseudun ulkopuolisista ICT-työpaikoista Keski-Suomi vastaa noin 12 % . Tämä korostaa alueemme roolia valtakunnallisessa kokonaisu...

        Suomen uudistettu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa. Meillä terveydenhuolto, sosiaalitoimi sekä palo- ja pelastustoimi on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi – tämä on historiallinen askel kohti tehokkaampaa ja yhdenvertaisempaa julkista palvelujärjestelmää. Torstain Ylen vaalikeskustelu kuitenkin osoitti, että osa puoluejohtajista ei hallitse SOTE-uudistuksen perustavaa matematiikkaa. Keskustelussa huomio kiinnittyi 100 miljoonan euron säästösuunnitelmaan – joka on vain noin 0,4 prosenttia koko vuoden 2025 SOTE-rahoituksesta. Kyseinen rahoitus on vuonna 2025 noin 26 miljardia euroa eli noin 4 500 euroa asukasta kohti. Keskustelussa jäi myös varjoon tärkeä tieto: hallitus on lisännyt SOTE-rahoitusta yli 2 miljardilla eurolla. Näin on korjattu muutaman prosentin rahoitusvaje, joka johtui vuosien 2018–2022 puutteellisista diagnoositiedoista ja sitä seuranneesta aliarvioinnista. SOTE-uudistusta valmisteltiin lähes 20 vu...

                                           Hyvinvointialueet eli niin sanottu sote-uudistus on ollut yksi Suomen merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista vuosikymmeniin. Vuonna 2023 voimaan astunut järjestelmä siirsi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Poliittisten puolueiden suhtautuminen uudistukseen on kuitenkin vaihdellut merkittävästi – sekä ennen sen voimaantuloa että nykyisessä tilanteessa vuonna 2025. Vuonna 2022 – ennen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymistä: Monet puolueet suhtautuivat uudistukseen toiveikkaasti mutta varauksin. SDP ja Keskusta seisoivat vahvasti uudistuksen takana, korostaen alueellista tasa-arvoa ja julkisen sektorin vahvaa roolia. Vihreät ja Vasemmistoliitto näkivät uudistuksessa mahdollisuuden turvata palvelut myös syrjäseuduille. Kokoomus puolestaan kritisoi byrokratian kasvua ja ka...

    Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin hyvinvointialueiden mahdollista verotusoikeutta. Mielestäni lisäverotusta ei tarvita. Hyvinvointialueiden rahoitusongelmat ovat todellisia, mutta niitä voidaan ratkaista muilla keinoin, etenkin jakamalla olemassa olevat verotulot oikeudenmukaisemmin. Sote-uudistus siirsi vastuita hyvinvointialueille, mutta jätti kunnille edelleen velvoitteita, joihin osa kunnista ei pysty vastaamaan. Tästä syystä verotulojen jakoa tulisi tarkastella kuntien kokonaistilanteen perusteella. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla: Valtionosuuksien tarkempi kohdentaminen alueellisten tarpeiden mukaan, huomioiden esimerkiksi ikärakenne, palvelutarve ja alueiden taloudellinen kantokyky. Verotulojen tasausjärjestelmän päivittäminen, sillä nykyjärjestelmä suosii suuria keskuksia, joiden veropohja (asukasmäärä, työllisyysaste) on vahvempi. Pienemmissä kunnissa palveluiden kustannukset asukasta kohden voivat kuitenki...