Siirry pääsisältöön

Keski-Suomen työpaikkakehitys eri toimialoilla 2007–2023

 

Keski-Suomen työpaikkakehitys eri toimialoilla 2007–2023

Pekka  Neittaanmäki

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto (tilanne vuoden viimeisellä viikolla)

Yhteenveto Tässä raportissa tarkastellaan Keski-Suomen alueella työssäkäyvien henkilöiden kehitystä eri toimialoilla vuosina 2007–2023. Analyysissä keskitytään erityisesti toimialoihin, jotka ovat kasvaneet ja supistuneet selvimmin.

1. Kokonaistyöllisyys

  • Vuonna 2007 alueella työssäkäyviä oli yhteensä 108 989.
  • Vuonna 2023 vastaava luku oli 106 314, eli kokonaisuudessaan työllisyys laski noin 2,5 % (-2 675 henkilöä).

2. Toimialakohtainen kehitys

Seuraavassa taulukossa on esitetty valikoitujen toimialojen henkilöstömäärän muutos vuosien 2007 ja 2023 välillä:

Toimiala (Taso 1)

2007

2023

Muutos (ht)

Muutos (%)

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous (01-03)

5 283

3 307

-1 976

-37,4 %

B Kaivostoiminta ja louhinta (05-09)

302

135

-167

-55,3 %

C Teollisuus (10-33)

20 060*

14 169*

-6 891

-32,7 %

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristö

477

701

+224

+47,0 %

F Rakentaminen (41-43)

7 290

6 808

-482

-6,6 %

H Kuljetus ja varastointi (49-53)

5 089

4 169

-920

-18,1 %

J Informaatio ja viestintä (58-63)

3 417

4 677

+1 260

+36,9 %

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta (64-66)

1 114

779

-335

-30,1 %

L Kiinteistöalan toiminta (68)

1 002

1 220

+218

+21,8 %

Taulukko  1   Eri toimialojen kehitys KSssa 2007-2023

2.1 Kasvavat toimialat

  • Vesihuolto ja ympäristöpalvelut (E) kasvoi eniten suhteellisesti, +47,0 % (+224 hlöä).
  • Informaatio ja viestintä (J) kasvoi +36,9 % (+1 260 hlöä), mikä kuvastaa tieto- ja viestintäteknologian roolin vahvistumista.
  • Kiinteistöala (L) kasvoi +21,8 % (+218 hlöä), mikä voi heijastaa kiinteistömarkkinoiden aktiivisuutta ja palvelutarjonnan laajentumista.

2.2 Supistuvat toimialat

  • Kaivostoiminta ja louhinta (B) laski eniten suhteellisesti, -55,3 % (-167 hlöä), mikä viittaa toimialan rakenteellisiin muutoksiin.
  • Maatalous, metsätalous ja kalatalous (A) supistui -37,4 % (-1 976 hlöä).
  • Teollisuus (C) supistui -32,7 % (-6 891 hlöä), osoittaen perinteisen valmistavan teollisuuden laskusuuntaa.
  • Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) laski -30,1 % (-335 hlöä).

Muita selkeitä supistumisia nähtiin myös kuljetus- ja varastointialalla (-18,1 %) sekä rakentamisessa (-6,6 %).

3. Johtopäätökset

  • Keski-Suomen työllisyys on pysynyt melko vakaana, mutta toimialojen välillä on merkittäviä siirtymiä.
  • Kasvua ovat vieneet ympäristöpalvelut, informaatio ja viestintä sekä kiinteistöala.
  • Perinteiset alat kuten kaivostoiminta, maatalous ja teollisuus ovat kärsineet merkittävää supistumista.

Mahdolliset jatkokysymykset:

  • Mitkä tekijät ovat edistäneet informaatio- ja ympäristöpalveluiden kasvua alueella?
  • Kuinka alueen elinkeino- ja koulutuspolitiikalla voitaisiin tukea kasvualoja?
  • Miten alueellista teollisuus- ja maatalousrakennetta voitaisiin monipuolistaa?

 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto (tilanne vuoden viimeisellä viikolla)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...