Siirry pääsisältöön

Poliittisten puolueiden asenteet hyvinvointialueista 2022 ja 2025

 

 

                                      

Hyvinvointialueet eli niin sanottu sote-uudistus on ollut yksi Suomen merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista vuosikymmeniin. Vuonna 2023 voimaan astunut järjestelmä siirsi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Poliittisten puolueiden suhtautuminen uudistukseen on kuitenkin vaihdellut merkittävästi – sekä ennen sen voimaantuloa että nykyisessä tilanteessa vuonna 2025.

Vuonna 2022 – ennen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymistä:

Monet puolueet suhtautuivat uudistukseen toiveikkaasti mutta varauksin. SDP ja Keskusta seisoivat vahvasti uudistuksen takana, korostaen alueellista tasa-arvoa ja julkisen sektorin vahvaa roolia. Vihreät ja Vasemmistoliitto näkivät uudistuksessa mahdollisuuden turvata palvelut myös syrjäseuduille. Kokoomus puolestaan kritisoi byrokratian kasvua ja kaipasi enemmän valinnanvapautta ja yksityisen sektorin osallistumista. Perussuomalaiset epäilivät kustannusten kasvua ja järjestelmän monimutkaisuutta. RKP painotti kielellisten oikeuksien turvaamista, ja Liike Nyt piti hallintomallia raskaana ja tehottomana.

Vuonna 2025 – nykytilanne:

Hyvinvointialueet ovat nyt toimineet pari vuotta, ja käytännön haasteet ovat tulleet esiin. SDP ja Keskusta edelleen puolustavat mallia, mutta myöntävät rahoitusjärjestelmän ongelmat: hyvinvointialueet velkaantuvat nopeasti. Kokoomus, nykyinen hallituspuolue, on ehdottanut säästötoimia, kuten alueiden yhdistämistä tai jopa osittaista purkamista. Puolue painottaa yksityissektorin roolia ja tehokkuutta. Perussuomalaiset haluavat leikata hallintoa ja ohjata varat peruspalveluihin. Vihreät ja Vasemmistoliitto varoittavat, että säästölinja vaarantaa palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden. RKP jatkaa ruotsinkielisten palveluiden puolustamista ja vastustaa liiallista keskittymistä suuriin kaupunkeihin. Liike Nyt pysyy kriittisenä ja vaatii aluehallinnon keventämistä tai purkamista.

Vaihtoehdot hyvinvointialueille – mitä olisi voitu tehdä toisin?

Jälkikäteen on helppo kysyä, olisiko uudistus voitu toteuttaa toisella tavalla. Mahdollisia vaihtoehtoja olisi ollut useita:

  1. Maakuntamalli – samankaltainen alueellinen rakenne, mutta vähemmillä alueilla ja kevyemmällä hallinnolla.
  2. Valtion vastuulle siirtyminen – sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen suoraan valtion tehtäväksi ilman välikäsiä.
  3. Kuntayhtymämalli – paluu aiempaan järjestelmään, jossa kunnat hoitivat palvelut yhdessä. Ongelmana oli kuitenkin johtamisen hajanaisuus.
  4. Palvelusetelit ja valinnanvapaus – kansalainen valitsee itse palveluntarjoajan. Tämä malli olisi vahvistanut yksityissektorin roolia, mutta vaarana olisi ollut alueellinen eriarvoisuus.
  5. Hybridimalli – yhdistelmä valtion ohjauksesta, alueellisesta toteutuksesta ja yksityisen sektorin osallistumisesta. Tämä malli voisi mahdollistaa sekä tehokkuuden että tasa-arvon.

Yhteenveto

Hyvinvointialueet ovat vielä nuori järjestelmä, ja niiden kehittäminen on vasta alussa. Kaikilla puolueilla näyttää olevan jonkinlainen visio siitä, mihin suuntaan järjestelmää tulisi viedä – mutta näkemykset eroavat suuresti. Keskeistä olisi nyt löytää yhteinen sävel, joka turvaa kansalaisten tarvitsemat palvelut, hillitsee kustannuksia ja säilyttää demokratian. Ehkä seuraava suuri kysymys onkin: korjataanko vai korvataanko?  On hyvä että keskustelu korvaavasta mallista on loppunut  ja  vuodet 2025-2029 tulee olemaan SOTE-toiminnan kehittämisen ja  yhteistyön aikakausi.

 

Pekka  Neittaanmäki

professori (emer)  JY

tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaationeuvottelukunnan pj

aluevaltuustoehdokas  keskusta  

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...