Osalta poliitikkoja puuttuu SOTE-matematiikkataidot

 

 

 

 

Suomen uudistettu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa. Meillä terveydenhuolto, sosiaalitoimi sekä palo- ja pelastustoimi on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi – tämä on historiallinen askel kohti tehokkaampaa ja yhdenvertaisempaa julkista palvelujärjestelmää.

Torstain Ylen vaalikeskustelu kuitenkin osoitti, että osa puoluejohtajista ei hallitse SOTE-uudistuksen perustavaa matematiikkaa. Keskustelussa huomio kiinnittyi 100 miljoonan euron säästösuunnitelmaan – joka on vain noin 0,4 prosenttia koko vuoden 2025 SOTE-rahoituksesta. Kyseinen rahoitus on vuonna 2025 noin 26 miljardia euroa eli noin 4 500 euroa asukasta kohti.

Keskustelussa jäi myös varjoon tärkeä tieto: hallitus on lisännyt SOTE-rahoitusta yli 2 miljardilla eurolla. Näin on korjattu muutaman prosentin rahoitusvaje, joka johtui vuosien 2018–2022 puutteellisista diagnoositiedoista ja sitä seuranneesta aliarvioinnista.

SOTE-uudistusta valmisteltiin lähes 20 vuoden ajan. Eduskunta hyväksyi uudistuksen vuonna 2021. On syytä huomata, että vastustaneet puolueet eivät tarjonneet tilalle omaa vaihtoehtoista mallia.

 

Ilman uudistusta monet pienet kunnat olisivat ajautuneet vakaviin talousvaikeuksiin. Väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen olisivat heikentäneet verotuloja, ja kuntien olisi ollut pakko nostaa veroja merkittävästi. Nyt rahoitusvastuu on siirtynyt valtiolle, mikä on keventänyt kuntien taakkaa ja parantanut alueellista tasa-arvoa.

 

Uudistuksen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin kunnat ja hyvinvointialueet kykenevät yhteistyöhön. Ennakoivilla ja paikallisesti sovelletuilla ratkaisuilla voimme taata laadukkaat, yhdenvertaiset palvelut kaikille suomalaisille ja luoda kestävän järjestelmän tulevaisuuden tarpeisiin.

Pekka Neittaanmäki
Professori (emer) JY

 

 

Suomen uudistettu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa. Meillä terveydenhuolto, sosiaalitoimi sekä palo- ja pelastustoimi on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi – tämä on historiallinen askel kohti tehokkaampaa ja yhdenvertaisempaa julkista palvelujärjestelmää.

Torstain Ylen vaalikeskustelu kuitenkin osoitti, että osa puoluejohtajista ei hallitse SOTE-uudistuksen perustavaa matematiikkaa. Keskustelussa huomio kiinnittyi 100 miljoonan euron säästösuunnitelmaan – joka on vain noin 0,4 prosenttia koko vuoden 2025 SOTE-rahoituksesta. Kyseinen rahoitus on vuonna 2025 noin 26 miljardia euroa eli noin 4 500 euroa asukasta kohti.

Keskustelussa jäi myös varjoon tärkeä tieto: hallitus on lisännyt SOTE-rahoitusta yli 2 miljardilla eurolla. Näin on korjattu muutaman prosentin rahoitusvaje, joka johtui vuosien 2018–2022 puutteellisista diagnoositiedoista ja sitä seuranneesta aliarvioinnista.

SOTE-uudistusta valmisteltiin lähes 20 vuoden ajan. Eduskunta hyväksyi uudistuksen vuonna 2021. On syytä huomata, että vastustaneet puolueet eivät tarjonneet tilalle omaa vaihtoehtoista mallia.

 

Ilman uudistusta monet pienet kunnat olisivat ajautuneet vakaviin talousvaikeuksiin. Väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen olisivat heikentäneet verotuloja, ja kuntien olisi ollut pakko nostaa veroja merkittävästi. Nyt rahoitusvastuu on siirtynyt valtiolle, mikä on keventänyt kuntien taakkaa ja parantanut alueellista tasa-arvoa.

 

Uudistuksen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin kunnat ja hyvinvointialueet kykenevät yhteistyöhön. Ennakoivilla ja paikallisesti sovelletuilla ratkaisuilla voimme taata laadukkaat, yhdenvertaiset palvelut kaikille suomalaisille ja luoda kestävän järjestelmän tulevaisuuden tarpeisiin.

Pekka Neittaanmäki
Professori (emer) JY