Verotulojen oikeudenmukainen jako turvaisi myös pienet kunnat

 

 

Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin hyvinvointialueiden mahdollista verotusoikeutta. Mielestäni lisäverotusta ei tarvita. Hyvinvointialueiden rahoitusongelmat ovat todellisia, mutta niitä voidaan ratkaista muilla keinoin, etenkin jakamalla olemassa olevat verotulot oikeudenmukaisemmin.

Sote-uudistus siirsi vastuita hyvinvointialueille, mutta jätti kunnille edelleen velvoitteita, joihin osa kunnista ei pysty vastaamaan. Tästä syystä verotulojen jakoa tulisi tarkastella kuntien kokonaistilanteen perusteella. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla:

• Valtionosuuksien tarkempi kohdentaminen alueellisten tarpeiden mukaan, huomioiden esimerkiksi ikärakenne, palvelutarve ja alueiden taloudellinen kantokyky.
• Verotulojen tasausjärjestelmän päivittäminen, sillä nykyjärjestelmä suosii suuria keskuksia, joiden veropohja (asukasmäärä, työllisyysaste) on vahvempi. Pienemmissä kunnissa palveluiden kustannukset asukasta kohden voivat kuitenkin olla merkittävästi suurempia.
• Kuntien yhteistyö veropohjan kehittämisessä esimerkiksi yhteisten investointien kautta elinkeinoelämään tai matkailuun. Tämä toisi pitkäaikaisia hyötyjä koko alueelle.

Keski-Suomen hyvinvointialueen (HYVAKS) vuoden 2024 budjetti on noin 1,2 miljardia euroa, josta 70–75 % muodostuu henkilöstökuluista – eli jopa 900 miljoonaa euroa. HYVAKS työllistää noin 12 000 henkilöä, joista valtaosa asuu Jyväskylän seudulla. Tämä keskittää myös kulutuksen ja verotulot kyseisille alueille, vaikka palveluja tuotetaan koko maakunnan kattavasti.

Lisäksi metsien omistus on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän alueen ulkopuolelle. Kiinteistövero ja metsätulojen tuotto eivät jää maaseutukuntaan, jos omistaja asuu muualla.  Tämä vähentää merkittävästi maaseutukuntien verotuloja – vaikka kunnilla on edelleen vastuuta infrastruktuurista ja palveluista.

Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla kaksoiskuntalaisuus niille, joilla on vakituinen vapaa-ajan asunto kunnassa, jossa he myös käyttävät palveluja. Samaan tapaan kuin Keski-Suomessa Jyväskylä hyötyy julkisten organisaatioiden ja yritysten sijoittumisesta kaupunkiin, Helsinki hyötyy valtakunnallisella tasolla. Verotulojen oikeudenmukaisempi kohdentaminen voitaisiin toteuttaa ilman lisäverotusta.

Pekka Neittaanmäki
professori (emer.), Jyväskylän yliopisto
aluevaaliehdokas, keskusta