Siirry pääsisältöön

Verotulojen oikeudenmukainen jako turvaisi myös pienet kunnat

 

 

Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin hyvinvointialueiden mahdollista verotusoikeutta. Mielestäni lisäverotusta ei tarvita. Hyvinvointialueiden rahoitusongelmat ovat todellisia, mutta niitä voidaan ratkaista muilla keinoin, etenkin jakamalla olemassa olevat verotulot oikeudenmukaisemmin.

Sote-uudistus siirsi vastuita hyvinvointialueille, mutta jätti kunnille edelleen velvoitteita, joihin osa kunnista ei pysty vastaamaan. Tästä syystä verotulojen jakoa tulisi tarkastella kuntien kokonaistilanteen perusteella. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla:

  • Valtionosuuksien tarkempi kohdentaminen alueellisten tarpeiden mukaan, huomioiden esimerkiksi ikärakenne, palvelutarve ja alueiden taloudellinen kantokyky.
  • Verotulojen tasausjärjestelmän päivittäminen, sillä nykyjärjestelmä suosii suuria keskuksia, joiden veropohja (asukasmäärä, työllisyysaste) on vahvempi. Pienemmissä kunnissa palveluiden kustannukset asukasta kohden voivat kuitenkin olla merkittävästi suurempia.
  • Kuntien yhteistyö veropohjan kehittämisessä esimerkiksi yhteisten investointien kautta elinkeinoelämään tai matkailuun. Tämä toisi pitkäaikaisia hyötyjä koko alueelle.

Keski-Suomen hyvinvointialueen (HYVAKS) vuoden 2024 budjetti on noin 1,2 miljardia euroa, josta 70–75 % muodostuu henkilöstökuluista – eli jopa 900 miljoonaa euroa. HYVAKS työllistää noin 12 000 henkilöä, joista valtaosa asuu Jyväskylän seudulla. Tämä keskittää myös kulutuksen ja verotulot kyseisille alueille, vaikka palveluja tuotetaan koko maakunnan kattavasti.

Lisäksi metsien omistus on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän alueen ulkopuolelle. Kiinteistövero ja metsätulojen tuotto eivät jää maaseutukuntaan, jos omistaja asuu muualla.  Tämä vähentää merkittävästi maaseutukuntien verotuloja – vaikka kunnilla on edelleen vastuuta infrastruktuurista ja palveluista.

Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla kaksoiskuntalaisuus niille, joilla on vakituinen vapaa-ajan asunto kunnassa, jossa he myös käyttävät palveluja. Samaan tapaan kuin Keski-Suomessa Jyväskylä hyötyy julkisten organisaatioiden ja yritysten sijoittumisesta kaupunkiin, Helsinki hyötyy valtakunnallisella tasolla. Verotulojen oikeudenmukaisempi kohdentaminen voitaisiin toteuttaa ilman lisäverotusta.

Pekka Neittaanmäki
professori (emer.), Jyväskylän yliopisto
aluevaaliehdokas, keskusta

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...
Lähetä kommentti
Lue lisää