Siirry pääsisältöön

Verotulojen oikeudenmukainen jako turvaisi myös pienet kunnat

 

 

Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin hyvinvointialueiden mahdollista verotusoikeutta. Mielestäni lisäverotusta ei tarvita. Hyvinvointialueiden rahoitusongelmat ovat todellisia, mutta niitä voidaan ratkaista muilla keinoin, etenkin jakamalla olemassa olevat verotulot oikeudenmukaisemmin.

Sote-uudistus siirsi vastuita hyvinvointialueille, mutta jätti kunnille edelleen velvoitteita, joihin osa kunnista ei pysty vastaamaan. Tästä syystä verotulojen jakoa tulisi tarkastella kuntien kokonaistilanteen perusteella. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla:

  • Valtionosuuksien tarkempi kohdentaminen alueellisten tarpeiden mukaan, huomioiden esimerkiksi ikärakenne, palvelutarve ja alueiden taloudellinen kantokyky.
  • Verotulojen tasausjärjestelmän päivittäminen, sillä nykyjärjestelmä suosii suuria keskuksia, joiden veropohja (asukasmäärä, työllisyysaste) on vahvempi. Pienemmissä kunnissa palveluiden kustannukset asukasta kohden voivat kuitenkin olla merkittävästi suurempia.
  • Kuntien yhteistyö veropohjan kehittämisessä esimerkiksi yhteisten investointien kautta elinkeinoelämään tai matkailuun. Tämä toisi pitkäaikaisia hyötyjä koko alueelle.

Keski-Suomen hyvinvointialueen (HYVAKS) vuoden 2024 budjetti on noin 1,2 miljardia euroa, josta 70–75 % muodostuu henkilöstökuluista – eli jopa 900 miljoonaa euroa. HYVAKS työllistää noin 12 000 henkilöä, joista valtaosa asuu Jyväskylän seudulla. Tämä keskittää myös kulutuksen ja verotulot kyseisille alueille, vaikka palveluja tuotetaan koko maakunnan kattavasti.

Lisäksi metsien omistus on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän alueen ulkopuolelle. Kiinteistövero ja metsätulojen tuotto eivät jää maaseutukuntaan, jos omistaja asuu muualla.  Tämä vähentää merkittävästi maaseutukuntien verotuloja – vaikka kunnilla on edelleen vastuuta infrastruktuurista ja palveluista.

Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla kaksoiskuntalaisuus niille, joilla on vakituinen vapaa-ajan asunto kunnassa, jossa he myös käyttävät palveluja. Samaan tapaan kuin Keski-Suomessa Jyväskylä hyötyy julkisten organisaatioiden ja yritysten sijoittumisesta kaupunkiin, Helsinki hyötyy valtakunnallisella tasolla. Verotulojen oikeudenmukaisempi kohdentaminen voitaisiin toteuttaa ilman lisäverotusta.

Pekka Neittaanmäki
professori (emer.), Jyväskylän yliopisto
aluevaaliehdokas, keskusta

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...
Lähetä kommentti
Lue lisää