Siirry pääsisältöön

IT alan kehitys Suomessa ja Keski-Suomess

 

IT alan kehitys Suomessa ja Keski-Suomessa

 

Pekka Neittaanmäki

25.4. 2025


1. Johdanto

Jyväskylän yliopiston IT-koulutuksen merkittävä uudistus vuosikymmenen vaihteessa—uudet kandidaatti- ja maisteriohjelmat ohjelmistotekniikassa, datatieteessä ja kyberturvallisuudessa sekä tiiviit kumppanuudet yritysten kanssa—on ollut keskeinen tekijä Keski-Suomen vahvassa nousussa koko maan IT-kentässä. Tämä koulutuksellinen perusta on tuottanut alueelle korkean osaamistason työvoimaa, mikä näkyy paitsi paikallisena kasvuna myös koko Suomen IT-toimialan rakenteellisessa monipuolistumisessa.

Vaikka ICT-työpaikat keskittyvät yhä vahvasti pääkaupunkiseudulle, muodostavat pääkaupunkiseudun ulkopuoliset ICT-työpaikat kuitenkin merkittävän osan kokonaistilanteesta. Koko maan ICT-työpaikoista noin 70 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla, mutta pääkaupunkiseudun ulkopuolisista ICT-työpaikoista Keski-Suomi vastaa noin 12 % . Tämä korostaa alueemme roolia valtakunnallisessa kokonaisuudessa ja Jyväskylän yliopiston koulutuksen strategista vaikutusta.

Alla tarkastelemme ensin ICT-työpaikkojen kehitystä Suomessa vuosina 2007–2023, ja sen jälkeen keskitymme Keski-Suomen kehitykseen samana ajanjaksona.

 

2. Tilanne koko Suomessa

Taulukko 1. Työpaikat Suomessa 2007–2023

Vuosi

Työpaikat yhteensä

ICT-ala yhteensä

26 Valmistus

61 Televiestintä

62 Ohjelmistot ja konsultointi

63 Tietopalvelutoiminta

2007

2 369 066

99 372

39 856

13 901

41 176

4 439

2008

2 377 181

99 396

39 119

12 233

42 743

5 301

2009

2 289 975

92 613

35 088

11 475

40 229

5 821

2010

2 325 679

91 644

32 984

11 231

41 709

5 720

2011

2 354 422

91 115

30 040

10 643

44 608

5 824

2012

2 339 904

87 241

25 611

11 032

44 956

5 642

2013

2 301 751

85 233

23 241

10 350

45 973

5 669

2014

2 274 076

85 867

22 934

9 984

46 998

5 951

2015

2 256 459

86 164

21 891

10 029

47 728

6 516

2016

2 275 679

87 438

19 901

9 715

50 387

7 435

2017

2 327 730

90 950

19 723

9 921

54 088

7 218

2018

2 373 668

96 005

19 989

10 514

57 504

7 998

2019

2 373 526

99 131

20 067

10 188

61 270

7 606

2020

2 284 673

100 343

20 012

10 022

63 477

6 832

2021

2 377 126

106 967

20 930

10 085

68 596

7 356

2022

2 423 548

112 243

22 198

10 043

72 058

7 944

2023

2 417 365

112 612

22 229

10 463

71 394

8 526

Muutos 2007–2023

+48 299 (+2 %)

+13 240 (+13 %)

−17 627 (−44 %)

−3 438 (−25 %)

+30 218 (+73 %)

+4 087 (+92 %)

Analyysi:

  • Kokonaistyöpaikkojen määrä kasvoi Suomessa 2 % (n. +48 000) vuosina 2007–2023, mutta kasvu on ollut tasaista ja hidasta.
  • ICT-alan työpaikat kasvoivat 13 % (+13 240). Erityisesti ohjelmisto- ja konsultointitoiminta (62) on kasvanut 73 % ja tietopalvelutoiminta (63) peräti 92 %.
  • Sen sijaan valmistustoiminnan ICT-sektori  on supistunut 44 % ja televiestintä  25 %, mikä kuvastaa tuotannon siirtymistä ulkomaille ja palveluiden korostumista.

3. Tilanne Keski-Suomessa

Taulukko 2. Työpaikat Keski-Suomessa 2007–2023

Vuosi

Työpaikat yhteensä

ICT-ala yhteensä

26 Valmistus

61 Televiestintä

62 Ohjelmistot ja konsultointi

63 Tietopalvelutoiminta

2007

108 989

3 661

943

757

1 852

109

2008

109 486

3 621

991

676

1 827

127

2009

105 748

3 566

766

601

1 785

414

2010

108 169

3 472

591

577

1 910

394

2011

108 877

3 225

442

511

1 974

298

2012

107 324

3 006

437

533

1 887

149

2013

104 249

3 072

437

497

1 961

177

2014

102 881

3 251

603

457

1 973

218

2015

102 302

3 270

447

543

2 053

227

2016

103 388

3 473

472

547

2 021

433

2017

106 060

3 906

634

597

2 409

266

2018

107 101

4 080

659

522

2 588

311

2019

106 637

4 385

644

567

2 880

294

2020

103 233

4 322

648

516

2 872

286

2021

106 337

4 555

694

535

3 045

281

2022

108 116

4 876

716

509

3 250

401

2023

106 314

4 700

627

654

2 985

434

Muutos 2007–2023

−2 675 (−2 %)

+1 039 (+28 %)

−316 (−34 %)

−103 (−14 %)

+1 133 (+61 %)

+325 (+298 %)

Analyysi:

  • Kokonaistyöpaikat Keski-Suomessa ovat laskeneet 2 % (−2  675) vuosina 2007–2023, mikä heijastaa alueen työllisyysmuutoksia eri toimialoilla.
  • ICT-alan työpaikkojen määrä on kuitenkin kasvanut merkittävästi, 28 % (+ 1 039), ja etenkin tietopalvelutoiminta  on kasvanut peräti 298 %.
  • Ohjelmisto- ja konsultointipalveluissa kasvu on 61 %, kun taas perinteinen ICT-valmistus  on vähentynyt 34 % ja televiestintä  14 %.

 

4. Johtopäätökset ja näkymät

  1. Koulutuksen strateginen rooli
    Jyväskylän yliopiston IT-koulutuksen uudistus on tarjonnut alueelle vahvan osaajapohjan, jota markkinoiden kasvavat palvelutarpeet ovat imeneet entistä nopeammin. Tämä yhteistyö akateemisen ja elinkeinoelämän välillä on nostanut Keski-Suomen osuudeksi jopa 12 % koko maan pääkaupunkiseudun ulkopuolisista ICT-työpaikoista (tai noin 28 % vuoden 2023 luvuista), mikä on poikkeuksellinen tulos alueen kokoon nähden.
  2. Palvelusektorin voittokulku
    Sekä valtakunnallisesti että Keski-Suomessa perinteinen ICT-valmistus ja televiestintä vähenevät, kun taas ohjelmisto-, konsultointi- ja tietopalvelut vahvistuvat. Tämä korostaa tarvetta jatkuvalle osaamisen kehittämiselle ja uusien digitaalisten liiketoimintamallien tukemiselle.
  3. Kasvupotentiaali Keski-Suomessa
    Alueen osaamisvoittoinen profiili luo hyvän pohjan kehittää edelleen korkean teknologian yrityksiä sekä startup-ekosysteemiä — erityisesti soveltaen yliopiston tutkimusosaamista tekoälyssä, datan analytiikassa ja kyberturvallisuudessa.
  4. Suositukset
    • Syvennä yhteistyötä: Vahvista yliopiston ja teollisuuden yhteistyöpolkuja työharjoitteluiden, hankeyhteistyön ja osaamiskeskusten kautta.
    • Monipuolista koulutustarjontaa: Vastaa nopeasti nouseviin tarpeisiin kuten pilvipalvelut, tekoäly ja data-analytiikka lisä- ja täydennyskoulutuksilla.
    • Kansainvälistä näkyvyyttä: Hyödynnä alueen vahvuuksia ja pyri houkuttelemaan kansainvälisiä investointeja sekä huippuosaajia.

Kiitokset
Tilastotiedot Keski-Suomen Liiton Kirsi Mukkalalle

 

 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...