Siirry pääsisältöön

IT alan kehitys Suomessa ja Keski-Suomess

 

IT alan kehitys Suomessa ja Keski-Suomessa

 

Pekka Neittaanmäki

25.4. 2025


1. Johdanto

Jyväskylän yliopiston IT-koulutuksen merkittävä uudistus vuosikymmenen vaihteessa—uudet kandidaatti- ja maisteriohjelmat ohjelmistotekniikassa, datatieteessä ja kyberturvallisuudessa sekä tiiviit kumppanuudet yritysten kanssa—on ollut keskeinen tekijä Keski-Suomen vahvassa nousussa koko maan IT-kentässä. Tämä koulutuksellinen perusta on tuottanut alueelle korkean osaamistason työvoimaa, mikä näkyy paitsi paikallisena kasvuna myös koko Suomen IT-toimialan rakenteellisessa monipuolistumisessa.

Vaikka ICT-työpaikat keskittyvät yhä vahvasti pääkaupunkiseudulle, muodostavat pääkaupunkiseudun ulkopuoliset ICT-työpaikat kuitenkin merkittävän osan kokonaistilanteesta. Koko maan ICT-työpaikoista noin 70 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla, mutta pääkaupunkiseudun ulkopuolisista ICT-työpaikoista Keski-Suomi vastaa noin 12 % . Tämä korostaa alueemme roolia valtakunnallisessa kokonaisuudessa ja Jyväskylän yliopiston koulutuksen strategista vaikutusta.

Alla tarkastelemme ensin ICT-työpaikkojen kehitystä Suomessa vuosina 2007–2023, ja sen jälkeen keskitymme Keski-Suomen kehitykseen samana ajanjaksona.

 

2. Tilanne koko Suomessa

Taulukko 1. Työpaikat Suomessa 2007–2023

Vuosi

Työpaikat yhteensä

ICT-ala yhteensä

26 Valmistus

61 Televiestintä

62 Ohjelmistot ja konsultointi

63 Tietopalvelutoiminta

2007

2 369 066

99 372

39 856

13 901

41 176

4 439

2008

2 377 181

99 396

39 119

12 233

42 743

5 301

2009

2 289 975

92 613

35 088

11 475

40 229

5 821

2010

2 325 679

91 644

32 984

11 231

41 709

5 720

2011

2 354 422

91 115

30 040

10 643

44 608

5 824

2012

2 339 904

87 241

25 611

11 032

44 956

5 642

2013

2 301 751

85 233

23 241

10 350

45 973

5 669

2014

2 274 076

85 867

22 934

9 984

46 998

5 951

2015

2 256 459

86 164

21 891

10 029

47 728

6 516

2016

2 275 679

87 438

19 901

9 715

50 387

7 435

2017

2 327 730

90 950

19 723

9 921

54 088

7 218

2018

2 373 668

96 005

19 989

10 514

57 504

7 998

2019

2 373 526

99 131

20 067

10 188

61 270

7 606

2020

2 284 673

100 343

20 012

10 022

63 477

6 832

2021

2 377 126

106 967

20 930

10 085

68 596

7 356

2022

2 423 548

112 243

22 198

10 043

72 058

7 944

2023

2 417 365

112 612

22 229

10 463

71 394

8 526

Muutos 2007–2023

+48 299 (+2 %)

+13 240 (+13 %)

−17 627 (−44 %)

−3 438 (−25 %)

+30 218 (+73 %)

+4 087 (+92 %)

Analyysi:

  • Kokonaistyöpaikkojen määrä kasvoi Suomessa 2 % (n. +48 000) vuosina 2007–2023, mutta kasvu on ollut tasaista ja hidasta.
  • ICT-alan työpaikat kasvoivat 13 % (+13 240). Erityisesti ohjelmisto- ja konsultointitoiminta (62) on kasvanut 73 % ja tietopalvelutoiminta (63) peräti 92 %.
  • Sen sijaan valmistustoiminnan ICT-sektori  on supistunut 44 % ja televiestintä  25 %, mikä kuvastaa tuotannon siirtymistä ulkomaille ja palveluiden korostumista.

3. Tilanne Keski-Suomessa

Taulukko 2. Työpaikat Keski-Suomessa 2007–2023

Vuosi

Työpaikat yhteensä

ICT-ala yhteensä

26 Valmistus

61 Televiestintä

62 Ohjelmistot ja konsultointi

63 Tietopalvelutoiminta

2007

108 989

3 661

943

757

1 852

109

2008

109 486

3 621

991

676

1 827

127

2009

105 748

3 566

766

601

1 785

414

2010

108 169

3 472

591

577

1 910

394

2011

108 877

3 225

442

511

1 974

298

2012

107 324

3 006

437

533

1 887

149

2013

104 249

3 072

437

497

1 961

177

2014

102 881

3 251

603

457

1 973

218

2015

102 302

3 270

447

543

2 053

227

2016

103 388

3 473

472

547

2 021

433

2017

106 060

3 906

634

597

2 409

266

2018

107 101

4 080

659

522

2 588

311

2019

106 637

4 385

644

567

2 880

294

2020

103 233

4 322

648

516

2 872

286

2021

106 337

4 555

694

535

3 045

281

2022

108 116

4 876

716

509

3 250

401

2023

106 314

4 700

627

654

2 985

434

Muutos 2007–2023

−2 675 (−2 %)

+1 039 (+28 %)

−316 (−34 %)

−103 (−14 %)

+1 133 (+61 %)

+325 (+298 %)

Analyysi:

  • Kokonaistyöpaikat Keski-Suomessa ovat laskeneet 2 % (−2  675) vuosina 2007–2023, mikä heijastaa alueen työllisyysmuutoksia eri toimialoilla.
  • ICT-alan työpaikkojen määrä on kuitenkin kasvanut merkittävästi, 28 % (+ 1 039), ja etenkin tietopalvelutoiminta  on kasvanut peräti 298 %.
  • Ohjelmisto- ja konsultointipalveluissa kasvu on 61 %, kun taas perinteinen ICT-valmistus  on vähentynyt 34 % ja televiestintä  14 %.

 

4. Johtopäätökset ja näkymät

  1. Koulutuksen strateginen rooli
    Jyväskylän yliopiston IT-koulutuksen uudistus on tarjonnut alueelle vahvan osaajapohjan, jota markkinoiden kasvavat palvelutarpeet ovat imeneet entistä nopeammin. Tämä yhteistyö akateemisen ja elinkeinoelämän välillä on nostanut Keski-Suomen osuudeksi jopa 12 % koko maan pääkaupunkiseudun ulkopuolisista ICT-työpaikoista (tai noin 28 % vuoden 2023 luvuista), mikä on poikkeuksellinen tulos alueen kokoon nähden.
  2. Palvelusektorin voittokulku
    Sekä valtakunnallisesti että Keski-Suomessa perinteinen ICT-valmistus ja televiestintä vähenevät, kun taas ohjelmisto-, konsultointi- ja tietopalvelut vahvistuvat. Tämä korostaa tarvetta jatkuvalle osaamisen kehittämiselle ja uusien digitaalisten liiketoimintamallien tukemiselle.
  3. Kasvupotentiaali Keski-Suomessa
    Alueen osaamisvoittoinen profiili luo hyvän pohjan kehittää edelleen korkean teknologian yrityksiä sekä startup-ekosysteemiä — erityisesti soveltaen yliopiston tutkimusosaamista tekoälyssä, datan analytiikassa ja kyberturvallisuudessa.
  4. Suositukset
    • Syvennä yhteistyötä: Vahvista yliopiston ja teollisuuden yhteistyöpolkuja työharjoitteluiden, hankeyhteistyön ja osaamiskeskusten kautta.
    • Monipuolista koulutustarjontaa: Vastaa nopeasti nouseviin tarpeisiin kuten pilvipalvelut, tekoäly ja data-analytiikka lisä- ja täydennyskoulutuksilla.
    • Kansainvälistä näkyvyyttä: Hyödynnä alueen vahvuuksia ja pyri houkuttelemaan kansainvälisiä investointeja sekä huippuosaajia.

Kiitokset
Tilastotiedot Keski-Suomen Liiton Kirsi Mukkalalle

 

 

 

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...