Matematiikalla on kysyntää – jopa paaviksi tai presidentiksi asti

 

Maailma muuttuu – ja samalla muuttuvat myös johtajiemme taustat. Viime vuosina olemme saaneet nähdä kiinnostavia esimerkkejä siitä, kuinka matemaattinen ajattelu on murtautunut perinteisten valta-asemien huipulle. Uusi katolinen paavi on entinen matematiikan opettaja Yhdysvalloista. Vieläkin kiinnostavampi esimerkki tulee Romaniasta, jossa juuri presidentiksi valittu Nicușor Dan on koulutukseltaan matemaatikko ja tunnettu huippuluokan osaamisestaan.

Dan ei ole mikään paperilla pätevä byrokraatti, vaan todellinen matemaattinen lahjakkuus. Nuoruudessaan hän voitti kaksi kultamitalia kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa täydellisillä pisteillä – suorituksella, johon harva pystyy. Hän opiskeli Bukarestin yliopistossa ja Ranskan arvostetussa École normale supérieure -korkeakoulussa.

Mikä sai matemaatikon siirtymään politiikkaan? Vastaus löytyy kansalaisaktiivisuudesta, rehellisyyden puolustamisesta ja halusta rakentaa läpinäkyvää yhteiskuntaa. Danin perustama Save Bucharest Union kasvoi poliittiseksi liikkeeksi, joka kamppaili korruptiota vastaan ja puolusti yhteistä kulttuuriperintöä. Bukarestin pormestariksi hän nousi vuonna 2020 ja presidentiksi vuonna 2025. Hänen valintansa nähdään selkeänä signaalina: Romania haluaa suunnata kohti vakaampaa, rationaalisempaa ja EU-myönteisempää tulevaisuutta.

Tapaus Nicușor Dan osoittaa, että matemaattisella koulutuksella on käyttöä politiikassakin. Matematiikka ei ole vain laskemista – se on loogista päättelyä, kykyä hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia ja tehdä johdonmukaisia päätöksiä. Juuri näitä taitoja tarvitsemme enemmän niin politiikassa, hallinnossa kuin yrityselämässäkin.

On merkittävää, että myös paavinistuimelle on noussut henkilö, jonka tausta ei ole yksinomaan teologinen, vaan johon sisältyy myös analyyttistä opettajakokemusta matematiikan parista. Se kertoo, että maailmassa arvostetaan yhä enemmän kykyä ajatella kriittisesti, ymmärtää järjestelmiä ja suhtautua faktoihin vakavasti.

Matematiikka ei enää ole vain koulun koeaihe, vaan yhä useammin myös vallankäytön kieli. Se antaa ihmiselle välineitä ymmärtää maailmaa, tehdä perusteltuja päätöksiä ja johtaa kestävästi. Onkin aika nähdä matemaattinen koulutus strategisena voimavarana – ei vain tieteelle tai tekniikalle, vaan koko yhteiskunnalle.

Meidän tulisi rohkaista nuoria matematiikan pariin – ei vain siksi, että se avaa ovia, vaan koska se tekee ovista parempia.

Pekka  Neittaanmäki

professori (emer) laskennalliset tieteen Jyväskylän yliopisto