Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

 

SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta.

Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä.

Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. Manner-Suomessa tilanne on päinvastainen: keskimäärin terveydenhuolto saa suuremman siivun rahoituksesta (52,34 %) kuin sosiaalitoimi (47,66 %).  Hyvaksin rahoitus on noin 1.500 miljoonaan eiroa. Yksi prosentti on 15 miljoonaa euroa. Jos sosiaalitoimen kulut laskisivat 1.63%  säästö euroina olisi lähes 25 miljoonaa.

Myös asiakkuuskohtaiset kulut kertovat tilanteesta. Keski-Suomessa sosiaalitoimen kulut suhteessa maan keskiarvoon olivat 1,10, kun taas terveydenhuollon vastaavat kulut olivat 0,91. SOTE-kokonaiskulut olivat vain 0,98, eli kokonaisuutena kulut pysyivät keskiarvon alapuolella. Silti noin 10 %:n rahoitusvaje vaivaa aluetta – syynä tähän ovat puutteelliset diagnoositiedot, joiden perusteella valtiorahoitus lasketaan.

Keski-Suomessa ei voida enää leikata perusterveydenhuollosta. Sen sijaan olisi syytä tarkastella sosiaalitoimen kustannustasoa ja arvioida kriittisesti, onko palvelurakenne oikeanlainen ja resurssointi tehokasta. Erityisesti kun otetaan huomioon, että alueen sosiaalitoimen kulut ovat maan korkeimmat, mutta terveydenhuollon puolella kohdataan yhä kasvavia tarpeita.

Talouspaineissa ei pidä asettaa sosiaali- ja terveyspalveluita vastakkain. Mutta Keski-Suomessa olisi syytä etsiä tasapainoa, joka paremmin vastaisi alueen todellista palvelutarvetta – ja lähenisi koko maan keskiarvoa.

Pekka Neittaanmäki
Professori (emer)  Jyväskylän yliopisto