Siirry pääsisältöön

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

 


SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta.

Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä.

Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. Manner-Suomessa tilanne on päinvastainen: keskimäärin terveydenhuolto saa suuremman siivun rahoituksesta (52,34 %) kuin sosiaalitoimi (47,66 %).  Hyvaksin rahoitus on noin 1.500 miljoonaan eiroa. Yksi prosentti on 15 miljoonaa euroa. Jos sosiaalitoimen kulut laskisivat 1.63%  säästö euroina olisi lähes 25 miljoonaa.

Myös asiakkuuskohtaiset kulut kertovat tilanteesta. Keski-Suomessa sosiaalitoimen kulut suhteessa maan keskiarvoon olivat 1,10, kun taas terveydenhuollon vastaavat kulut olivat 0,91. SOTE-kokonaiskulut olivat vain 0,98, eli kokonaisuutena kulut pysyivät keskiarvon alapuolella. Silti noin 10 %:n rahoitusvaje vaivaa aluetta – syynä tähän ovat puutteelliset diagnoositiedot, joiden perusteella valtiorahoitus lasketaan.

Keski-Suomessa ei voida enää leikata perusterveydenhuollosta. Sen sijaan olisi syytä tarkastella sosiaalitoimen kustannustasoa ja arvioida kriittisesti, onko palvelurakenne oikeanlainen ja resurssointi tehokasta. Erityisesti kun otetaan huomioon, että alueen sosiaalitoimen kulut ovat maan korkeimmat, mutta terveydenhuollon puolella kohdataan yhä kasvavia tarpeita.

Talouspaineissa ei pidä asettaa sosiaali- ja terveyspalveluita vastakkain. Mutta Keski-Suomessa olisi syytä etsiä tasapainoa, joka paremmin vastaisi alueen todellista palvelutarvetta – ja lähenisi koko maan keskiarvoa.

Pekka Neittaanmäki
Professori (emer)  Jyväskylän yliopisto

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...
Lähetä kommentti
Lue lisää