Siirry pääsisältöön

Ladun majalla Lapin tunnelma

 

 

Ladun maja on remontoitu, ja tulos on erinomainen. Suomen Ladun Jyväskylän yksikön talkooväki on tehnyt loistavaa työtä, ja myös Ely-keskus oli mukana rahoittamassa remonttia. Vuosittainen 10 000 kävijän määrä on kasvussa, mikä kertoo paikan suosiosta.

Tämän talven lumiolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset. Ladun majan läheisyydessä ja Laajavuoressa on ollut lunta riittävästi, ja hiihtoladut ovat olleet marraskuusta lähtien erinomaisessa kunnossa vain muutamia lyhyitä katkoja lukuun ottamatta. Jyväskylän kaupunki on vastannut latujen ylläpidosta.

Mutta miksi juuri Ladun majan ja Laajavuoren alueella lunta on riittänyt?

Korkeus merenpinnasta vaikuttaa pysyvän lumirajan muodostumiseen, mutta se ei ole ainoa tekijä. Myös ilmasto, maantieteellinen sijainti, sademäärä ja paikalliset sääolosuhteet vaikuttavat siihen, milloin ja missä lumi pysyy maassa.

Lämpötilan lasku korkeuden kasvaessa on yksi tärkeä syy. Ilmakehän lämpötila laskee keskimäärin noin 0,6–1°C jokaista 100 metrin korkeuseroa kohden. Tämä tarkoittaa, että korkeammalla sijaitsevilla alueilla lumi pysyy maassa pidempään. Lisäksi kylmemmissä olosuhteissa lumisateet voivat jatkua pidempään, kun taas alempana lämpötila voi pysyä nollan yläpuolella ja lumi sulaa nopeammin.

Laajavuoren huippu sijaitsee lähes 227 metrin ja Ladun maja noin 194 metrin korkeudella merenpinnasta. Jyväsjärveen verrattuna Ladun maja on 114 metriä korkeammalla, mikä tarkoittaa, että sen lämpötila voi keskimäärin olla 0,7–1,1°C alempi kuin Jyväsjärven ympäristössä. Tämä selittää, miksi pysyvä lumi saapuu marraskuussa Laajavuoren ja Ladun majan alueelle, kun taas alempana sijaitseva Jyväsjärvi voi saada pysyvän lumen myöhemmin tai sen lumi voi sulaa useammin ennen lopullista lumipeitettä.

Yksi innokas hiihtäjä tiivisti asian humoristisesti Ladun majan maastossa:
”Mitä useammin ajan hiihtämään Novan ohi, sitä harvemmin joudun siellä käymään.”

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...