Siirry pääsisältöön

Ladun majalla Lapin tunnelma

 

 

Ladun maja on remontoitu, ja tulos on erinomainen. Suomen Ladun Jyväskylän yksikön talkooväki on tehnyt loistavaa työtä, ja myös Ely-keskus oli mukana rahoittamassa remonttia. Vuosittainen 10 000 kävijän määrä on kasvussa, mikä kertoo paikan suosiosta.

Tämän talven lumiolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset. Ladun majan läheisyydessä ja Laajavuoressa on ollut lunta riittävästi, ja hiihtoladut ovat olleet marraskuusta lähtien erinomaisessa kunnossa vain muutamia lyhyitä katkoja lukuun ottamatta. Jyväskylän kaupunki on vastannut latujen ylläpidosta.

Mutta miksi juuri Ladun majan ja Laajavuoren alueella lunta on riittänyt?

Korkeus merenpinnasta vaikuttaa pysyvän lumirajan muodostumiseen, mutta se ei ole ainoa tekijä. Myös ilmasto, maantieteellinen sijainti, sademäärä ja paikalliset sääolosuhteet vaikuttavat siihen, milloin ja missä lumi pysyy maassa.

Lämpötilan lasku korkeuden kasvaessa on yksi tärkeä syy. Ilmakehän lämpötila laskee keskimäärin noin 0,6–1°C jokaista 100 metrin korkeuseroa kohden. Tämä tarkoittaa, että korkeammalla sijaitsevilla alueilla lumi pysyy maassa pidempään. Lisäksi kylmemmissä olosuhteissa lumisateet voivat jatkua pidempään, kun taas alempana lämpötila voi pysyä nollan yläpuolella ja lumi sulaa nopeammin.

Laajavuoren huippu sijaitsee lähes 227 metrin ja Ladun maja noin 194 metrin korkeudella merenpinnasta. Jyväsjärveen verrattuna Ladun maja on 114 metriä korkeammalla, mikä tarkoittaa, että sen lämpötila voi keskimäärin olla 0,7–1,1°C alempi kuin Jyväsjärven ympäristössä. Tämä selittää, miksi pysyvä lumi saapuu marraskuussa Laajavuoren ja Ladun majan alueelle, kun taas alempana sijaitseva Jyväsjärvi voi saada pysyvän lumen myöhemmin tai sen lumi voi sulaa useammin ennen lopullista lumipeitettä.

Yksi innokas hiihtäjä tiivisti asian humoristisesti Ladun majan maastossa:
”Mitä useammin ajan hiihtämään Novan ohi, sitä harvemmin joudun siellä käymään.”

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...