Siirry pääsisältöön

Jyväskylään kansallinen sote-alan koulutus- ja tutkimuskeskittymä

 

Vuoden 2023 lopussa Suomen julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli noin 213 000 henkilöä. Heistä terveyspalveluissa työskenteli 126 000 (59,2 %) ja sosiaalihuollossa 84 000 (39,6 %). Sote-alan työntekijöistä lähes 90 % on muita kuin lääkäreitä, ja heidän osaamisensa on keskeisessä roolissa palvelujen toteuttamisessa.

Vaikka Jyväskylässä ei ole lääketieteen peruskoulutusta, kaupungissa on monipuolinen sote-alan koulutus- ja tutkimustoiminta. Jyväskylä on yksi Suomen johtavista koulutuskaupungeista, ja siellä on noin 45 000 opiskelijaa. Jyväskylän yliopisto, Jamk ja Gradia kehittävät jatkuvasti koulutustarjontaansa vastaamaan alan tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi Jyväskylän yliopiston kaikki tiedekunnat ja Jamk panostavat voimakkaasti sote-alan tutkimukseen ja kehitykseen.

Keski-Suomen hyvinvointialueella tehdään laajasti sekä perus- että soveltavaa sote-alan tutkimusta. Lääketieteellisen tutkimuksen lisäksi painopisteitä ovat sosiaalitieteet, johtaminen, käyttäytymistieteet ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa on monipuolistunut, mikä tukee alueen tutkimus- ja koulutustoiminnan kehitystä.

Vaikka Jyväskylässä ei ole omaa lääketieteellistä tiedekuntaa, se on merkittävä lääkärikoulutuksen keskus. Vuonna 2024 Keski-Suomen hyvinvointialueella suoritti harjoitteluaan 675 lääketieteen opiskelijaa, ja alueella on 208 erikoistuvaa lääkäriä. Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala, ja hyvinvointialueella on yli kymmenen yhteisprofessoria Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston kanssa sekä 25 dosenttia lääketieteen, gerontologian ja sosiaalitieteiden eri aloilta. Lisäksi alueella valmistellaan yli 30 väitöskirjaa ja julkaistaan vuosittain yli 200 tieteellistä artikkelia.

Jyväskylän vahva ja kasvava sote-alan koulutus- ja tutkimusekosysteemi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet osaamisen ja innovaatioiden edistämiseen. Sote-koulutuksen ja Nova-sairaalan sekä muiden yksiköiden työharjoittelumahdollisuudet sijaitsevat tiiviisti samalla alueella, mikä on merkittävä etu verrattuna esimerkiksi Helsinkiin.

Jyväskylän roolin vahvistaminen kansallisena sote-alan koulutus- ja tutkimuskeskittymänä tukisi koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä. Kaupungin olemassa olevat koulutus- ja tutkimusresurssit sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä luovat erinomaiset puitteet alan tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi.

Pekka Neittaanmäki
TKKI-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Professori (emeritus), tietotekniikka
Jyväskylän yliopisto
Aluevaaliehdokas, Keskusta

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...