Pekka Neittaanmäen blogi

  Poliittisessa keskustelussa korostetaan usein ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkitystä, mutta käytännössä suurin osa sote-rahoituksesta kohdistuu yhä korjaavaan hoitoon, kuten erikoissairaanhoitoon ja kiireellisiin palveluihin. Ennaltaehkäisevien palveluiden rahoitus on hajautettu eri budjettikohteisiin, mikä vaikeuttaa niiden seurantaa ja priorisointia. Ennaltaehkäisyn hyödyt näkyvät usein vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten päästä, minkä vuoksi sen rahoitus jää helposti akuuttien hoitotarpeiden varjoon. Monilla alueilla on jouduttu tekemään säästötoimia, jotka kohdistuvat juuri ennaltaehkäiseviin palveluihin – vaikka pitkällä aikavälillä tämä voi johtaa korkeampiin kustannuksiin. Keski-Suomessa meillä on kuitenkin erinomainen mahdollisuus edistää tutkimustietoon perustuvaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden, psykologian ja liikuntatieteiden tiedekunnat, kunnat, koulut, urheiluseurat ja paikalliset yritykset voisivat tehdä tiiv...

  Vuoden 2023 lopussa Suomen julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli noin 213 000 henkilöä. Heistä terveyspalveluissa työskenteli 126 000 (59,2 %) ja sosiaalihuollossa 84 000 (39,6 %). Sote-alan työntekijöistä lähes 90 % on muita kuin lääkäreitä, ja heidän osaamisensa on keskeisessä roolissa palvelujen toteuttamisessa. Vaikka Jyväskylässä ei ole lääketieteen peruskoulutusta, kaupungissa on monipuolinen sote-alan koulutus- ja tutkimustoiminta. Jyväskylä on yksi Suomen johtavista koulutuskaupungeista, ja siellä on noin 45 000 opiskelijaa. Jyväskylän yliopisto, Jamk ja Gradia kehittävät jatkuvasti koulutustarjontaansa vastaamaan alan tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi Jyväskylän yliopiston kaikki tiedekunnat ja Jamk panostavat voimakkaasti sote-alan tutkimukseen ja kehitykseen. Keski-Suomen hyvinvointialueella tehdään laajasti sekä perus- että soveltavaa sote-alan tutkimusta. Lääketieteellisen tutkimuksen lisäksi painopisteitä ovat sosiaalitieteet, johtaminen,...

    Jyväskylä tunnetaan vahvana opiskelijakaupunkina, jossa toimii useita merkittäviä oppilaitoksia, kuten Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) ja koulutuskuntayhtymä Gradia. Vuonna 2023 Jyväskylän yliopistossa opiskeli noin 14 600 perustutkinto-opiskelijaa. Jamkin opiskelijamäärä on kasvanut viime vuosina, ja vuonna 2023 opiskelijoita oli lähes 10 000. Gradiassa puolestaan opiskelee noin 21 000 opiskelijaa.   Kaiken kaikkiaan Jyväskylässä on yli 45 000 opiskelijaa. Kaikki heistä eivät kuitenkaan asu tai ole kirjoilla kaupungissa. Siitä huolimatta Jyväskylän 148 000 asukkaaseen suhteutettuna noin joka kolmas kaupungissa asuva on opiskelija.   Keski-Suomen hyvinvointialue (HYVAKS) on merkittävä toimija lääkäreiden peruskoulutuksessa, erikoistumiskoulutuksessa ja tutkijakoulutuksessa. Vuonna 2024 yli 400 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja HYVAKSin eri yksiköissä. Lisäksi yli 100 lääketieteen opisk...

  Tohtoritutkinnon suorittaminen on merkittävä saavutus, joka vaatii omistautumista, aikaa ja resursseja. Olen ollut mukana ohjaamassa 133 tohtoriksi valmistunutta, ja vain harvat heistä ovat suorittaneet tutkinnon kolmessa vuodessa. Yli neljännes ohjaamistani tohtoreista on saavuttanut professuurin 4–10 vuoden sisällä väitöstilaisuudesta. Noin viidesosa työskentelee opetustehtävissä yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa, ja noin puolet on siirtynyt yritysmaailmaan. Lähes 40 vuoden kokemukseni pohjalta voin todeta, että tohtoritutkinnon suorittamisen tiivistäminen kolmeen vuoteen voi aiheuttaa useita ongelmia. Seuraavassa käyn läpi tärkeimpiä haasteita, jotka lyhyempi aikaraja voi tuoda mukanaan. 1. Aikapula Laadukkaan ja merkittävän tutkimuksen tekeminen vaatii aikaa. Lyhyempi aikaraja voi johtaa pinnallisempaan analyysiin ja heikompiin tutkimustuloksiin. Tohtorintutkintoon liittyy usein laaja hypoteesien testaus, aineistonkeruu ja perusteellinen analyysi, jotka kaikki ...

    Ladun maja on remontoitu, ja tulos on erinomainen. Suomen Ladun Jyväskylän yksikön talkooväki on tehnyt loistavaa työtä, ja myös Ely-keskus oli mukana rahoittamassa remonttia. Vuosittainen 10 000 kävijän määrä on kasvussa, mikä kertoo paikan suosiosta. Tämän talven lumiolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset. Ladun majan läheisyydessä ja Laajavuoressa on ollut lunta riittävästi, ja hiihtoladut ovat olleet marraskuusta lähtien erinomaisessa kunnossa vain muutamia lyhyitä katkoja lukuun ottamatta. Jyväskylän kaupunki on vastannut latujen ylläpidosta. Mutta miksi juuri Ladun majan ja Laajavuoren alueella lunta on riittänyt? Korkeus merenpinnasta vaikuttaa pysyvän lumirajan muodostumiseen, mutta se ei ole ainoa tekijä. Myös ilmasto, maantieteellinen sijainti, sademäärä ja paikalliset sääolosuhteet vaikuttavat siihen, milloin ja missä lumi pysyy maassa. Lämpötilan lasku korkeuden kasvaessa on yksi tärkeä syy. Ilmakehän lämpötila laskee keskimäärin noin 0,6–1°C jokai...