Poliittisessa keskustelussa korostetaan usein
ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkitystä, mutta käytännössä suurin osa
sote-rahoituksesta kohdistuu yhä korjaavaan hoitoon, kuten erikoissairaanhoitoon
ja kiireellisiin palveluihin. Ennaltaehkäisevien palveluiden rahoitus on
hajautettu eri budjettikohteisiin, mikä vaikeuttaa niiden seurantaa ja
priorisointia.
Ennaltaehkäisyn hyödyt näkyvät usein vasta vuosien tai
jopa vuosikymmenten päästä, minkä vuoksi sen rahoitus jää helposti akuuttien
hoitotarpeiden varjoon. Monilla alueilla on jouduttu tekemään säästötoimia,
jotka kohdistuvat juuri ennaltaehkäiseviin palveluihin – vaikka pitkällä
aikavälillä tämä voi johtaa korkeampiin kustannuksiin.
Keski-Suomessa meillä on kuitenkin erinomainen
mahdollisuus edistää tutkimustietoon perustuvaa ennaltaehkäisevää
terveydenhoitoa. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden, psykologian ja
liikuntatieteiden tiedekunnat, kunnat, koulut, urheiluseurat ja paikalliset
yritykset voisivat tehdä tiivistä yhteistyötä uusien toimintamallien
kehittämiseksi. Keski-Suomi voisi toimia kansallisena pilotointialueena, jossa
kokeillaan innovatiivisia ratkaisuja – esimerkiksi Pohjois-Karjalan projektin
kaltaisia kansanterveyttä edistäviä interventioita.
Valtakunnallisella tasolla tarvitaan poliittisia
päätöksiä ja rakenteellisia uudistuksia, jotta ennaltaehkäisevän
terveydenhoidon asemaa voidaan vahvistaa ja sille osoittaa riittävästi
resursseja. Tämä ei ainoastaan parantaisi kansanterveyttä, vaan myös vähentäisi
pitkällä aikavälillä sote-järjestelmän kustannuksia.
Kommentit
Lähetä kommentti