Siirry pääsisältöön

Painopiste ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon SOTE-kokonaisuudessa

 


Poliittisessa keskustelussa korostetaan usein ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkitystä, mutta käytännössä suurin osa sote-rahoituksesta kohdistuu yhä korjaavaan hoitoon, kuten erikoissairaanhoitoon ja kiireellisiin palveluihin. Ennaltaehkäisevien palveluiden rahoitus on hajautettu eri budjettikohteisiin, mikä vaikeuttaa niiden seurantaa ja priorisointia.

Ennaltaehkäisyn hyödyt näkyvät usein vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten päästä, minkä vuoksi sen rahoitus jää helposti akuuttien hoitotarpeiden varjoon. Monilla alueilla on jouduttu tekemään säästötoimia, jotka kohdistuvat juuri ennaltaehkäiseviin palveluihin – vaikka pitkällä aikavälillä tämä voi johtaa korkeampiin kustannuksiin.

Keski-Suomessa meillä on kuitenkin erinomainen mahdollisuus edistää tutkimustietoon perustuvaa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden, psykologian ja liikuntatieteiden tiedekunnat, kunnat, koulut, urheiluseurat ja paikalliset yritykset voisivat tehdä tiivistä yhteistyötä uusien toimintamallien kehittämiseksi. Keski-Suomi voisi toimia kansallisena pilotointialueena, jossa kokeillaan innovatiivisia ratkaisuja – esimerkiksi Pohjois-Karjalan projektin kaltaisia kansanterveyttä edistäviä interventioita.

Valtakunnallisella tasolla tarvitaan poliittisia päätöksiä ja rakenteellisia uudistuksia, jotta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon asemaa voidaan vahvistaa ja sille osoittaa riittävästi resursseja. Tämä ei ainoastaan parantaisi kansanterveyttä, vaan myös vähentäisi pitkällä aikavälillä sote-järjestelmän kustannuksia.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...