Siirry pääsisältöön

Keski-Suomen SOTE-rahoitusongelmaan on monta tekijää

 

 

Keskisuomalainen uutisoi 25.1. 2015  hyvinvointialueiden alijäämistä vuosina 2023 ja 2024. Lapin osalta 1014 euroa/asukas ja Keski-Suomen osalta toiseksi suurin 921 euroa/asukas.  Lapissa on noin  176.000 ja Keski-Suomessa  noin 274.000 asukasta. Kumulatiivinen rahoitusvaje vuosina  2023 ja 2024 on Lapissa noin 180  ja  Keski-Suomessa noin 270  miljoonaan euroa. 

Keski-Suomen rahoitusvaje on merkittävä. Keski-Suomen palvelutarvekertoimet olevat laskeneet Keski-Suomessa vuodesta 2018 vuoteen 2022  pari prosenttiyksikköä. Tämä takoittasi sitä että SOTE-palvelutarve olisi vähentynyt. Käytännössä neljässä vuodessa SOTE-palvelutarve on lisääntynyt ja sen myötä myös kulut ovat lisääntyneet. 

THLn  palvelutarpeen ennustemallissa olisi pitänyt huomioida Keski-Suomen tilastollisesti merkittävä poikkeava  ja pyytää niihin täsmennyksiä.  Korona epidemian lisäksi sairaalauudistus hankaloitti diagnoositietojen keräämistä erityisesti Keski-Suomessa.

Nykyinen SOTE-rahoitusmalli pitäisi uudistaa ja luopua kymmenien miljoonien vuosittaisesta diagnoosien keräämistä  THLlle  kahden vuoden kuluttua toteutuvien SOTE- kulujen ennustamista varten.  Nykyjärjestelmä on työläs ja epätarkka.

Kahden edellisen vuoden kulujen pohjalta tehty kuluennuste olisi tarkempi ja säästäisi merkittävästi  SOTE henkilökunnan

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää