Siirry pääsisältöön

Keski-Suomen SOTE-rahoitusongelmaan on monta tekijää

 

 

Keskisuomalainen uutisoi 25.1. 2015  hyvinvointialueiden alijäämistä vuosina 2023 ja 2024. Lapin osalta 1014 euroa/asukas ja Keski-Suomen osalta toiseksi suurin 921 euroa/asukas.  Lapissa on noin  176.000 ja Keski-Suomessa  noin 274.000 asukasta. Kumulatiivinen rahoitusvaje vuosina  2023 ja 2024 on Lapissa noin 180  ja  Keski-Suomessa noin 270  miljoonaan euroa. 

Keski-Suomen rahoitusvaje on merkittävä. Keski-Suomen palvelutarvekertoimet olevat laskeneet Keski-Suomessa vuodesta 2018 vuoteen 2022  pari prosenttiyksikköä. Tämä takoittasi sitä että SOTE-palvelutarve olisi vähentynyt. Käytännössä neljässä vuodessa SOTE-palvelutarve on lisääntynyt ja sen myötä myös kulut ovat lisääntyneet. 

THLn  palvelutarpeen ennustemallissa olisi pitänyt huomioida Keski-Suomen tilastollisesti merkittävä poikkeava  ja pyytää niihin täsmennyksiä.  Korona epidemian lisäksi sairaalauudistus hankaloitti diagnoositietojen keräämistä erityisesti Keski-Suomessa.

Nykyinen SOTE-rahoitusmalli pitäisi uudistaa ja luopua kymmenien miljoonien vuosittaisesta diagnoosien keräämistä  THLlle  kahden vuoden kuluttua toteutuvien SOTE- kulujen ennustamista varten.  Nykyjärjestelmä on työläs ja epätarkka.

Kahden edellisen vuoden kulujen pohjalta tehty kuluennuste olisi tarkempi ja säästäisi merkittävästi  SOTE henkilökunnan

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...
Lähetä kommentti
Lue lisää