Posti on perustettu Suomessa vuonna 1638. Sen alkuperäinen tehtävä oli selkeä: palvella kansalaisia ja turvata viestien ja lähetysten kulku koko maassa. Posti oli osa yhteiskunnan perusrakennetta – julkinen palvelu, jonka ensisijainen tarkoitus ei ollut voiton maksimointi vaan saavutettavuus ja yhdenvertaisuus.
Viime vuosien kehitys herättää kuitenkin kysymyksen: palveleeko Posti enää koko maata ja kaikkia kansalaisia?
Monilla paikkakunnilla postipalveluja on siirretty pois keskustoista ja joukkoliikenteen solmukohdista alueille, joihin pääsy ilman omaa autoa on vaikeaa. Samalla perinteisiä palvelupisteitä on lakkautettu ja palvelut on hajautettu kauppojen yhteyteen tai teollisuusalueille. Kehitystä perustellaan tehokkuudella ja kustannussäästöillä, mutta asiakkaan näkökulma näyttää unohtuneen.
Jyväskylä on tästä hyvä esimerkki. Aiemmin Postin palvelupiste sijaitsi Vapaudenkadulla aivan paikallisen bussikeskuksen vieressä. Sinne pääsi helposti eri puolilta kaupunkia julkisilla kulkuvälineillä. Sijainti oli looginen ja aidosti saavutettava.
Palvelupiste siirrettiin kuitenkin Seppälän alueelle, jossa ei ole vastaavaa joukkoliikenteen keskittymää. Miten autottomat asiakkaat – ikäihmiset, opiskelijat, pienituloiset – pääsevät nyt asioimaan Postissa? Kaikilla ei ole autoa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta käyttää taksia tai kulkea pitkiä matkoja hankalien yhteyksien varassa. Postipalvelujen pitäisi olla yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa koko maassa.
Posti on valtionyhtiö. Sen omistaa Suomen valtio eli viime kädessä me kaikki. Siksi on perusteltua kysyä, mikä on sen ensisijainen tehtävä. Onko tavoitteena maksimoida taloudellinen tulos vai turvata kansalaisten peruspalvelut?
Kokonaiskuvaa tarkasteltaessa huolta lisää henkilöstöpolitiikka. Useilla paikkakunnilla työntekijöitä on irtisanottu tai heidän työsuhteensa ovat päättyneet palvelupisteiden siirtojen yhteydessä. Uudet yksiköt eivät välttämättä palkkaa entisiä työntekijöitä. Tämä merkitsee lisää työttömyyttä ja sitä kautta kasvavia julkisia menoja. Säästääkö yhteiskunta todella, jos kustannukset vain siirtyvät toiseen budjettikohtaan?
Postin johdon palkitseminen taloudellisen tuloksen perusteella on ymmärrettävää liikeyrityksessä. Mutta valtionyhtiössä, jonka tehtävä liittyy peruspalveluihin ja alueelliseen tasa-arvoon, mittareiden tulisi olla laajempia. Saavutettavuus, palvelun laatu ja kansalaisten yhdenvertaisuus ovat arvoja, joita ei voi mitata pelkällä tuloslaskelmalla.
Kyse ei ole vain Jyväskylästä. Kyse on koko maasta ja siitä, millaisena näemme julkisen palvelun roolin tulevaisuudessa. Postin historia velvoittaa. Kun lähes 400 vuotta vanhan instituution toimintaa uudistetaan, sen tulisi tapahtua kansalaisten – ei pelkästään taloudellisten tunnuslukujen – ehdoilla.
On aika käydä avoin keskustelu siitä, mitä tarkoitamme, kun puhumme kansalaispalvelusta.
Pekka Neittaanmäki
Jyväskylä
Kommentit
Lähetä kommentti