Kuka hyötyy Suomen halpasähköstä?

 

Suomessa pidetään halpaa ja vähäpäästöistä sähköä kansallisena kilpailuetuna. Nyt on kuitenkin aiheellista kysyä, onko tämä etu myyty liian halvalla – ja kenen hyväksi.

Sähköä myydään pitkäaikaisilla sopimuksilla erittäin alhaiseen kiinteään hintaan erityisesti suurille kansainvälisille IT-yrityksille. Samaan aikaan Suomi on investoinut miljardeja ydinvoimaan, jonka tuotanto ei aina pääse täyteen kapasiteettiin markkinarakenteen ja hintamekanismien vuoksi. Tuloksena on ristiriitainen tilanne: kallis tuotantokapasiteetti seisoo vajaakäytöllä, kun halpa sähkö virtaa globaaleille datakeskuksille.

Kansainväliset teknologiayhtiöt tulevat Suomeen ennen kaikkea sähkön hinnan, saatavuuden ja toimitusvarmuuden vuoksi. Tämä on ymmärrettävää. Ongelma syntyy, jos riskit ja kustannukset jäävät suomalaisille, mutta hyödyt valuvat ulkomaille.

Me kuluttajat ja kotimainen teollisuus maksamme ydinvoimaloiden rakentamisen, sähköverkon vahvistamisen ja järjestelmän vakauden. Vastineeksi saamme ajoittain korkeat sähkölaskut ja markkinan, jossa oma tuotantokapasiteetti ei suojaa hintavaihteluilta. Samalla globaalit IT-yritykset nauttivat superhalvasta sähköstä pitkälle tulevaisuuteen lukituilla sopimuksilla.

On vaikea välttyä ajatukselta, että Yhdysvaltojen yritysjuristit ovat olleet neuvotteluissa suomalaisia osaavampia. He osaavat lukita edut ja siirtää riskit toisille. Suomessa taas on luotettu siihen, että investoinnit tuovat epäsuoria hyötyjä ja kokonaisuus hoitaa itse itsensä.

Datakeskusten työllisyysvaikutus on kuitenkin rajallinen ja verojalanjälki usein kevyt, kun energiankulutus on valtavaa. Jos sähköjärjestelmän investoinnit ja riskit jäävät kansallisiksi, mutta hyödyt globaalien yhtiöiden taskuihin, asetelma ei ole kestävä.

Suomen ei pidä sulkea ovia investoinneilta, mutta meidän on opittava hinnoittelemaan strategiset resurssimme oikein. Halpa ja puhdas sähkö ei ole hyväntekeväisyyttä. Muuten vaarana on, että maksamme yhä kalliimpia sähkölaskuja rahoittaaksemme muiden maiden teknologiayritysten kasvua.

Pekka Neittaanmäki
Jyväskylä