Keski-Suomi jäänyt jälkeen datakeskusinvestoinneissa

 

Suomi profiloituu Euroopassa houkuttelevana datakeskusmaana: viileä ilmasto, vakaa yhteiskunta, puhdas sähkö ja toimiva infrastruktuuri vetävät puoleensa globaaleja toimijoita. Datakeskusinvestointeja on syntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulle, Kaakkois-Suomeen ja Pohjois-Suomeen. Tässä kehityksessä Keski-Suomi on kuitenkin jäänyt selvästi sivuraiteelle.

Tilanne on yllättävä. Keski-Suomi sijaitsee maantieteellisesti erinomaisessa solmukohdassa, keskellä Suomea, hyvien tietoliikenneyhteyksien ja sähköverkon piirissä. Alueella on vahvaa osaamista korkeakoulutuksessa, tutkimuksessa ja digitaalisissa ratkaisuissa – Jyväskylän yliopisto ja Jamk ovat kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuja toimijoita. Silti suuret datakeskusinvestoinnit ovat kiertäneet maakunnan.

Yksi syy on varmasti aktiivisen investointipolitiikan puute. Useat maakunnat ja kaupungit ovat määrätietoisesti kaavoittaneet datakeskuksille sopivia alueita, kehittäneet sähkö- ja jäähdytysratkaisuja sekä markkinoineet itseään kansainvälisille sijoittajille. Keski-Suomessa vastaava strateginen ja näkyvä panostus on ollut hajanaista. Datakeskukset eivät synny sattumalta – ne vaativat ennakoivaa valmistelua ja selkeän viestin siitä, että alue on valmis investoinneille.

Toinen keskeinen tekijä on energian ja hukkalämmön hyödyntäminen. Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, mutta tuottavat samalla valtavasti lämpöä, joka voidaan käyttää kaukolämpöverkossa. Keski-Suomessa, jossa lämmitystarve on merkittävä ja kaukolämpöverkot kattavia, tämä olisi ilmeinen mahdollisuus. Tästä huolimatta konkreettisia avauksia datakeskusten ja energiayhtiöiden välisestä yhteistyöstä on nähty liian vähän.

On myös syytä kysyä, onko Keski-Suomi riittävän rohkea visioissaan. Datakeskukset eivät ole vain rakennuksia ja palvelimia, vaan ne muodostavat alustan tekoälylle, suurteholaskennalle, terveysteknologialle ja teolliselle digitalisaatiolle. Ne voivat synnyttää ekosysteemejä, työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. Ilman datakeskuksia alue jää helposti pelkäksi teknologian käyttäjäksi, ei sen kehittäjäksi.

Keski-Suomen jälkeenjääminen ei ole kohtalon kysymys, mutta aikaikkuna ei ole rajaton. Kilpailu investoinneista kiristyy, ja ne alueet voittavat, jotka toimivat nyt. Tarvitaan selkeä maakunnallinen strategia, kuntien, energiayhtiöiden ja korkeakoulujen tiivistä yhteistyötä sekä aktiivista kansainvälistä markkinointia.

Jos Keski-Suomi haluaa olla osa Suomen digitaalista tulevaisuutta eikä vain seurata sivusta, datakeskusinvestoinnit on nostettava kehittämisen ytimeen – nopeasti ja määrätietoisesti.

Pekka  Neittaanmäki

Jyväskylä