Rahat eivät jakaudu tasapuolisesti – tekniset virheet syövät hyvinvointialueiden rahoja
Kirjoittaja: Bille Sirén, Hufvudstadsbladet 6.11.2025
Suomi käyttää ensi vuonna noin 27 miljardia euroa hyvinvointialueiden terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluihin – lähes kolmasosan valtion talousarviosta. Mutta emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen laskelmien mukaan tästä valtavasta summasta noin 1,5 miljardia euroa menee väärään paikkaan.
– “Kansalaiset pelästyvät, kun he huomaavat, että tekniset ongelmat voivat heikentää heidän hoitoaan,” Neittaanmäki varoittaa.
Epäreilu lähtötilanne
Neittaanmäen mukaan ongelma juontaa juurensa siihen, miten hyvinvointialueiden rahoitus perustuu diagnoositietoihin, jotka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
Alun perin diagnoosit oli tarkoitettu kansanterveyden tutkimukseen – ei rahoituksen perusteeksi. Nyt niiden tarkkuus ja yhdenmukaisuus vaihtelevat rajusti.
– “Malli on nykyisessä muodossaan sopimaton,” Neittaanmäki sanoo.
Hänen mukaansa yliopistosairaalan omaavat alueet ovat selvässä etulyöntiasemassa: niillä on enemmän osaamista ja henkilökuntaa tiedonhallinnassa kuin pienemmillä alueilla. Esimerkiksi HUS työllistää moninkertaisesti tietojärjestelmäasiantuntijoita verrattuna Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen.
Keski-Suomen miljoonamenetykset
Neittaanmäki kertoo, että hänen kotialueensa Keski-Suomi lähetti hyvinvointialueuudistuksen alussa vain 60 prosenttia diagnooseista THL:lle. Vaikka osuus on sittemmin saatu nousemaan 96 prosenttiin, vahinko on jo tapahtunut.
– “Alue on menettänyt 65 miljoonaa euroa vuodessa – yhteensä lähes 200 miljoonaa,” hän laskee.
Rahoitusvaje on osaltaan ajanut alueen talouskriisiin, joka johti siihen, että sekä hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet että hallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.) erosivat viikon sisällä toisistaan.
Neittaanmäen mielestä Tolletin tehtävä oli mahdoton: “Alueelle annettiin alusta alkaen liian vähän rahaa.”
“Häpeällistä digiyhteiskunnassa”
Neittaanmäki uskoo, että teknisten ongelmien seuraukset voivat olla vakavia – ei vain taloudellisesti, vaan myös ihmisten luottamuksen kannalta.
– “On häpeällistä, että digitalisoituneessa yhteiskunnassamme tällaiset virheet voivat heikentää ihmisten hoitoa,” hän sanoo.
Jos rahoituksen jakoperusteet eivät ole tarkkoja, vaarana on, että hyvinvointialueiden välinen epätasa-arvo syvenee entisestään.
Neittaanmäki peräänkuuluttaa pikaisia toimia: “Tämä on korjattavissa. Mutta jos emme toimi nyt, 1,5 miljardin virhe voi toistua vuodesta toiseen.”
Kommentit
Lähetä kommentti