HYVAKSin koulutus- ja tutkimusyksikön organisaatio ja johtaminen

 

 

HYVAKSin koulutus- ja tutkimusyksikön organisaatio ja johtaminen

Pekka  Neittaanmäki  TKKI  neuvottelukunnan puheenjohtaja

 

1. TKKI osana SOTE-toimintaa

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021), erityisesti sen 32 § määrittää TKKI-toiminnan hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi. Sen mukaisesti hyvinvointialue vastaa alueellaan tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet huomioiden. Lisäksi hyvinvointialue koordinoi ja ohjaa palvelutuotannossa tapahtuvaa integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä kehittämistyössä; sekä osallistuu kansalliseen ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa.
TKKI ei ole irrallinen osa hyvinvointialueen kokonaisuudessa, vaan sillä on tärkeä rooli perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen sekä pelastustoimen vahvistamisessa. Kansalliset linjaukset (STM:n TKI-ohjelma) ohjaavat hyvinvointialueita edelleen vahvistamaan tutkimus- ja kehittämisrakenteitaan sekä rooliaan alansa TKKI-kentässä.

TKKI tulee organisoida siten, että tutkimustietoa voidaan saumattomasti hyödyntää sekä päätöksenteon tukena että palvelutuotannon tarpeisiin, pystyäksemme ratkaisemaan ongelmia uusilla ja tehokkaammilla tavoilla.

2. Organisaatio ja johtaminen

Seuraavassa on hahmotelma, kuinka organisaatiota tulisi uudistaa. TKKI-toiminto siirtyy 1.1.2026 alkaen Strategisen johtamisen yksikköön.
Tavoite on alentaa hallinnollisia kustannuksia, sujuvoittaa yhteistyötä eri TKKI-osa-alueiden välillä ja päästä mukaan myös tuloksellisuusrahoitukseen (julkaisut, täydentävä tutkimus- ja koulutusrahoitus, kehittämishankkeet ym.).

Organisaatio voisi olla esimerkiksi seuraava (sisäiset siirrot, ei lisähenkilöitä):
• TKKI-johtaja: vastaa kokonaisuudesta, raportoi hyvinvointialueen johdolle, kuuluu johtoryhmään

Kolme vastuualuetta:

1. Tutkimus: tutkimushallinto, tutkimuspalvelut, VTR ja ulkoinen rahoitus, Tiedetoimikunta, Tiedepiste, tutkimusluvat, tutkimusyhteistyö yliopistoihin, laboratorioiden ja laitteiden tutkimuskäyttö
2. Koulutus ja osaamisen jatkuva kehittäminen: tutkimustiedon siirtäminen koulutuksen kautta henkilöstön käyttöön, koulutus- ja harjoitteluyhteistyö oppilaitosten kanssa (mm. UEF, JY ja muut yliopistot – lääkärikoulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalialat sekä ulkomailla opiskelleiden täydentävä koulutus), yhteistyö JAMKin ja Gradian kanssa, opiskelijatoiminta, Tietotaitokeskus (ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus, taito- ja simulaatiokoulutus, kansainvälinen koulutusyhteistyö)
3. Kehittäminen ja innovaatiot (sis. AI): Tekoälynyrkki, vaikuttavuustyö, yritysyhteistyö, kehittämishankkeiden hallinnointi ja tukipalvelut

Yhteydet muihin yksiköihin:

1. Palvelutuotanto – yhteys professiovastaavien ja esihenkilöiden kautta
2. Viestintä ja vaikuttavuus – nimetty TKKI-vastuuhenkilö viestintäyksikössä
3. Taloushallinto ja sopimukset – nimetyt taloushallinnon asiantuntijat ja sopimusjuristi
4. HR – yhteys henkilöstön osaamisen kehittämiseen (lakisääteiset koulutukset, tilat, materiaalit, tallennusjärjestelmät, verkkokurssialustat, koulutussuunnittelu)
5. Tieto- ja kirjastopalvelut – lääke- ja sosiaalitieteelliset tietokannat sekä ammattikirjallisuus

 

3. Toiminnan painopisteet

3.1 Tutkimus

Keskeiset roolit:
• tieteellisen tutkimuksen koordinointi
• tutkimuslupaprosessin sujuvoittaminen
• uusien tutkimusohjelmien rakentaminen
• ulkoisen rahoituksen kasvattaminen (+40 % kolmen vuoden aikana)

Vahvuusalueet:
• syöpä, reuma, TULES, sydän- ja verisuonisairaudet, mielenterveys
• tekoäly terveydenhuollossa
• sosiaalipalveluiden vaikuttavuus
• ennaltaehkäisevä terveydenhoito
• koulutus- ja potilasturvallisuustutkimus

Keski-Suomen Biopankin potentiaalin täysi hyödyntäminen yhteistyössä JYU:n kanssa.
Mittarit: julkaisujen määrä, JUFO-pisteet, täydentävä rahoitus (VTR ja muut ulkoiset lähteet).

3.2 Kirjastopalvelut

• Lääke- ja sosiaalitieteelliset tietokannat sekä ammattilehdet, joita hyvinvointialueen ammattihenkilöt hyödyntävät päivittäisessä työssään
Mittarit: tietokantojen käyttöraportit, vuosikustannukset

3.3 Koulutus ja osaamisen jatkuva kehittäminen

• Oppilaitosyhteistyö ja käytännön oppimispaikat sote-alan ammattilaisille

• Lääkärikoulutus (hajautettu kandien perusopetus, terveyskeskusjaksot, amanuenssit, YEK-vaihe, erikoistumiskoulutus, hammaslääkäreiden koulutusjaksot ja ulkomailla opiskelleiden pätevöittäminen, kouluttajakoulutus, koulutusylilääkäri)
• Muiden sote-asiantuntijoiden harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot (ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot)

• Tutkimustiedon siirtyminen käytäntöön ja muu osaamisen päivittäminen

• Henkilöstön osaamisen varmistaminen: jatko- ja täydennyskoulutus ammattiryhmittäin
• EU-kelpoisuus, taito- ja simulaatiokoulutukset, digiosaaminen

Mittarit: koulutuksiin osallistumiset, koulutustoteutusten määrät, ammattipätevyydet, opintopisteet, tutkinnot, koulutettavien määrät, koulutuskuukaudet, koulutuskorvaukset, EVO-rahoitus.

3.4 Kehittäminen, innovaatiot ja AI

• omien ja kansallisten AI-pilottien vakiinnuttaminen käytäntöön
• kumppanuudet teknologiayrityksiin
• arkivaikuttavuuden mallit (esim. diabetes, mielenterveys), laatumittarit hoitoketjuissa
Mittarit: saavutettu palvelujen tehostuminen ja säästöt

Tavoite: merkittävä täydentävä rahoitus (ministeriöt, SITRA, EU, säätiöt, BF) ja tutkimusyhteistyöverkoston laajentaminen (KELA, THL, Työterveyslaitos, DigiFinland, ministeriöt, yritykset).

3.5 Viestintä, näkyvyys ja vaikuttavuus

• avoin ja aktiivinen ulkoinen viestintä
• vaikuttavuusraportti neljännesvuosittain johdolle
• tilastotiedot vuositasolla vuosiraporttiin