Siirry pääsisältöön

Aurinkopaneelit tuulivoimaloiden sijaan – kestävämpi ja kannattavampi tie eteenpäin

 

 


Suomeen on viime vuosina rakennettu tuulivoimaloita kiihtyvällä tahdilla. Vaikka tuulivoimalla on kiistattomia ilmastohyötyjä, on aiheellista kysyä, onko se aina paras ratkaisu – etenkin silloin, kun vaihtoehtona on nopeasti kehittyvä, ympäristöystävällisempi ja kustannuksiltaan edullisempi aurinkosähkö.

Aurinkosähkön teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia. Paneelien hyötysuhde paranee vuosi vuodelta, ja tuotantokustannukset ovat laskeneet niin paljon, että aurinkosähkö on nykyisin yksi edullisimmista tavoista tuottaa energiaa. Toisin kuin tuulivoimalat, aurinkopaneelit eivät aiheuta meluhaittoja, eivät muuta maisemaa massiivisilla rakenteilla, eivätkä häiritse lintujen muuttoreittejä tai pesintää. Myös niiden ympäristökuormitus on pienempi koko elinkaaren ajan.

Aurinkovoima avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti suomalaiselle maaseudulle. Maanviljelijät voisivat rakentaa omia aurinkovoimaloitaan – joko tilakohtaisesti tai naapurien kanssa yhteistyössä. Paneelit voidaan asentaa pelloille, metsäaukeille, soille, rakennusten katoille tai ratkaisuihin, joissa aurinkopaneelit ja viljely toimivat rinnakkain.

Suomessa on runsaasti tilaa aurinkopuistoille, eikä maa-alaa tarvitse ottaa pois tuottavasta käytöstä, jos suunnittelu tehdään huolellisesti. Aurinkovoimalat voivat tuoda syrjäisemmille alueille uusia työpaikkoja, huolto- ja asennuspalveluita sekä kipeästi kaivattuja investointeja. Tukirakenteet voidaan valmistaa Suomessa, ja tällä hetkellä ainoastaan aurinkopaneelit hankitaan pääosin ulkomailta.

Nyt olisi aika tarkastella energiantuotannon kokonaisuutta uudella tavalla. Tuulivoima voi olla osa ratkaisua, mutta sen rinnalla – ja paikoin sen sijaan – meidän tulisi panostaa aurinkosähköön: teknologiaan, joka on hiljainen, maisemaa kunnioittava, nopeasti kehittyvä ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen.

Aurinkopaneelit tarjoavat Suomelle puhtaan ja kestävän mahdollisuuden vahvistaa energiaomavaraisuutta sekä tukea maaseudun elinvoimaa.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...