Pekka Neittaanmäen blogi

    Suomeen on viime vuosina rakennettu tuulivoimaloita kiihtyvällä tahdilla. Vaikka tuulivoimalla on kiistattomia ilmastohyötyjä, on aiheellista kysyä, onko se aina paras ratkaisu – etenkin silloin, kun vaihtoehtona on nopeasti kehittyvä, ympäristöystävällisempi ja kustannuksiltaan edullisempi aurinkosähkö. Aurinkosähkön teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia. Paneelien hyötysuhde paranee vuosi vuodelta, ja tuotantokustannukset ovat laskeneet niin paljon, että aurinkosähkö on nykyisin yksi edullisimmista tavoista tuottaa energiaa. Toisin kuin tuulivoimalat, aurinkopaneelit eivät aiheuta meluhaittoja, eivät muuta maisemaa massiivisilla rakenteilla, eivätkä häiritse lintujen muuttoreittejä tai pesintää. Myös niiden ympäristökuormitus on pienempi koko elinkaaren ajan. Aurinkovoima avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti suomalaiselle maaseudulle. Maanviljelijät voisivat rakentaa omia aurinkovoimaloitaan – joko tilakohtaisesti tai naapurien kanssa yhteistyössä. Paneelit v...

    Tekoäly (AI) on jo mullistanut monia aloja, mutta lakiasiat etenevät yhä usein hitaasti ja monimutkaisesti. On perusteltua kysyä, voisiko tekoäly helpottaa juristien työtä ja nopeuttaa oikeudenmukaisuuden toteutumista. Suurin osa lakiasioista on rutiininomaisia: asiakirjojen laadintaa, sopimusluonnoksia, lausuntojen vertailua ja päätöspohjien kirjoittamista. Nämä vievät paljon aikaa, vaikka niissä toistuvat samat rakenteet. Tekoäly pystyy käsittelemään suuria tietomääriä hetkessä ja tuottamaan luonnoksia, joita ihminen täydentää ja hyväksyy. Näin juristien työaikaa vapautuu vaativampiin tehtäviin – harkintaan, neuvontaan ja oikeusturvan varmistamiseen. Myös hallinnolliset ja oikeudelliset prosessit voisivat nopeutua. Hankkeita pitkittävät valituskierteet ja päätösten odottelu kuluttavat sekä aikaa että rahaa. Tekoäly voisi tukea päätöksentekoa vertailemalla aiempia ratkaisuja ja tarjoamalla selkeitä vaihtoehtoja viranhaltijoille ja tuomareille. Päätökset eivät tiet...

  Rahat eivät jakaudu tasapuolisesti – tekniset virheet syövät hyvinvointialueiden rahoja Kirjoittaja: Bille Sirén, Hufvudstadsbladet 6.11.2025 Suomi käyttää ensi vuonna noin 27 miljardia euroa hyvinvointialueiden terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluihin – lähes kolmasosan valtion talousarviosta. Mutta emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen laskelmien mukaan tästä valtavasta summasta noin 1,5 miljardia euroa menee väärään paikkaan . – “Kansalaiset pelästyvät, kun he huomaavat, että tekniset ongelmat voivat heikentää heidän hoitoaan,” Neittaanmäki varoittaa. Epäreilu lähtötilanne Neittaanmäen mukaan ongelma juontaa juurensa siihen, miten hyvinvointialueiden rahoitus perustuu diagnoositietoihin , jotka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Alun perin diagnoosit oli tarkoitettu kansanterveyden tutkimukseen – ei rahoituksen perusteeksi. Nyt niiden tarkkuus ja yhdenmukaisuus vaihtelevat rajusti. – “Malli on nykyisessä muodossaan sopimaton,” Neittaanmäki sanoo...

    HYVAKSin koulutus- ja tutkimusyksikön organisaatio ja johtaminen Pekka  Neittaanmäki  TKKI  neuvottelukunnan puheenjohtaja   1. TKKI osana SOTE-toimintaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021), erityisesti sen 32 § määrittää TKKI-toiminnan hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi. Sen mukaisesti hyvinvointialue vastaa alueellaan tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet huomioiden. Lisäksi hyvinvointialue koordinoi ja ohjaa palvelutuotannossa tapahtuvaa integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä kehittämistyössä; sekä osallistuu kansalliseen ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. TKKI ei ole irrallinen osa hyvinvointialueen kokonaisuude...