Siirry pääsisältöön

AI-tuettu kotoa–kotiin hoitoketju ja kotihoito

 

AI-tuettu kotoa–kotiin hoitoketju ja kotihoito

Keski-Suomessa terveyspalveluiden järjestäminen on erityisen haastavaa pitkien etäisyyksien vuoksi. Moni potilas kuljetetaan Jyväskylään Sairaala Novaan, ja jo matka sinne voi olla potilaalle raskas sekä hoitoketjua hidastava. Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia näiden viiveiden vähentämiseen ja resurssien kohdentamiseen oikein.

Kotoa–kotiin hoitoketju
Tekoälyn avulla voidaan suunnitella koko hoitoketju ennakoivasti. Se voi arvioida ambulanssi- ja kuljetustarpeet, laskea hoitojaksojen pituuksia ja ennustaa vuodepaikkatarpeita. Samalla se auttaa kohdentamaan henkilöstöresurssit – lääkärit, hoitajat, kuntoutus ja kotiutus – oikeaan aikaan oikealle potilaalle. Näin vähennetään turhia odotuksia ja varmistetaan, että hoito sujuu ilman katkoksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Kotihoito tekoälyn tukemana
Kun potilas palaa kotiin, tekoäly voi seurata hänen vointiaan jatkuvasti esimerkiksi verenpaine-, syke- tai happisaturaatiomittausten avulla. Analysoimalla tietoa tekoäly tunnistaa riskit varhain ja lähettää ennakoivia hälytyksiä. Tämä mahdollistaa kotihoidon käyntien ja reititysten optimoinnin: apu menee ensin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Lisäksi tekoäly oppii jatkuvasti kerätystä datasta, jolloin palveluiden tarve voidaan ennustaa paremmin ja resurssit käyttää viisaasti. Tuloksena on sekä turvallisempi arki kotona että tehokkaampi kotihoidon prosessi.

Keski-Suomen pitkien välimatkojen vuoksi tarvitsemme juuri tällaisia ennakoivia ratkaisuja. Tekoälyn avulla voimme vahvistaa perusterveydenhuoltoa, nopeuttaa erikoissairaanhoitoon pääsyä ja parantaa kotihoidon laatua. Se on investointi, joka tuo turvaa ja säästöjä koko alueelle.

Pekka Neittaanmäki
Aluevaltuutettu
TKKI-neuvottelukunnan pj

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...