Keski-Suomella on oikeus oikeudenmukaiseen SOTE-rahoitukseen
Keski-Suomi saa selvästi vähemmän sote-rahoitusta asukasta kohden kuin naapurimme Pohjois-Savo – vaikka väestön ikärakenne on lähes samanlainen. Vuonna 2024 ero oli Pohjois-Savon hyväksi 621 euroa asukasta kohden. Kun väkilukumme on 274 112, tämä merkitsee lähes 170 miljoonan euron vuotuista vajetta.
Kyse ei ole pienestä erosta, vaan rakenteellisesta ongelmasta. Hallinnolliset viiveet diagnoositietojen käsittelyssä ja siirtymärahoituksen epäselvyydet ovat pahentaneet tilannetta entisestään.
Rahoitusvaje näkyy suoraan Keski-Suomen asukkaiden arjessa: palveluiden saatavuus heikkenee, henkilöstöä on vaikea rekrytoida ja toiminnan kehittämiseen ei jää liikkumavaraa. Tämä on kohtuutonta laajalla alueella, jossa palveluiden saavutettavuus on jo ennestään haaste.
Ikärakenne ei anna mitään perustetta alhaisemmalle rahoitukselle – yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on lähes identtinen Pohjois-Savon kanssa. Silti rahoitusmalli kohtelee Keski-Suomea kuin tarve olisi pienempi. Tämä ei ole kestävää eikä oikeudenmukaista.
Oikeuskansleri on todennut, että hyvinvointialueiden on tasapainotettava taloutensa, mutta ei palveluja vaarantaen. Jos rahoitus ei riitä lakisääteisiin palveluihin, valtion tehtävä on turvata lisärahoitus. Myös ministeriöiden vastuulla on seurata järjestelmän vaikutuksia ja korjata lainsäädäntöä, jos malli ei toimi.
Keski-Suomi ei voi jäädä pysyvästi rahoituksen häviäjäksi. Nyt tarvitaan sekä alueellista että valtakunnallista poliittista tahtoa rahoitusmallin korjaamiseen. Muuten Keski-Suomi joutuu tekemään vähemmällä enemmän – ja se tie on jo kuljettu liian pitkälle.
Pekka Neittaanmäki
Aluevaltuutettu
TKKI-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Kommentit
Lähetä kommentti