Pekka Neittaanmäen blogi

  Suomalaiset tutkijat tuottavat valtavan määrän uutta tietoa. Yliopistoissa julkaistiin vuosina 2018–2021 keskimäärin yli 30 000 vertaisarvioitua artikkelia vuodessa, ja vuonna 2023 määrä oli samaa suuruusluokkaa. Helsingin yliopisto yksin vastaa lähes 9 000 artikkelista vuosittain. Suurin osa julkaisuista ilmestyy kansainvälisissä lehdissä, joita on jo noin 40 000–47 000. Suomessa julkaistujen artikkelien osuus on vain 10–14 prosenttia. Ongelmana ei siis ole tiedon määrä vaan se, että sen löytäminen ja hyödyntäminen on hankalaa. Julkaisukanavien pirstaleisuus, englannin kieli ja hajautuneet tietokannat estävät esimerkiksi opettajaa, toimittajaa, tutkijaa, yritystä tai hyvinvointialuetta saamasta nopeasti kokonaiskuvaa uusista tutkimustuloksista. Käytännössä meillä on kymmeniä tuhansia artikkeleita ja kymmeniä tuhansia julkaisukanavia, mutta ei yhtä ovea tiedon hyödyntämiseen. Ratkaisuksi tarvittaisiin esimerkiksi CSC:n ylläpitämä tekoälypohjainen hakukone, joka kokoaisi S...

  SOTE-rahoituslaki on uudistettava pikaisesti Nykyinen SOTE-rahoituslaki on hyväksytty eduskunnassa 2020-luvun alussa osana Marinin hallituksen SOTE- uudistusta. Malli on monimutkainen eikä vastaa todellista rahoitustarvetta. Keski-Suomi on tästä karu esimerkki. Keski-Suomi saa asukasta kohden selvästi vähemmän rahoitusta kuin naapurimme Pohjois-Savo – vaikka väestön ikärakenne on lähes sama. Vuonna 2024 ero oli Pohjois-Savon hyväksi 597 euroa per asukas. Kun väkiluku on 274 112, tämä tarkoittaisi Keski-Suomelle lähes 163 miljoonan euron lisärahoitusta vuonna 2025. Jos rahoitus olisi ollut vuosina 2023–2025 samalla tasolla asukasta kohden, Keski-Suomen hyvinvointialueen 330 miljoonan euron alijäämä muuttuisi 120 miljoonan euron ylijäämäksi. Näin suurista eroista on kyse. Oikeuskansleri on todennut, että alueiden on tasapainotettava taloutensa vaarantamatta palveluja. Jos rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen turvaamiseen, valtiolla on velvollisuus järjestää lisärahoi...

  Keski-Suomen rahoitusongelmat johtuvat puutteellisesta rahoituksesta Keski-Suomi saa selvästi vähemmän sote-rahoitusta asukasta kohden kuin naapurimme Pohjois-Savo – vaikka väestön ikärakenne on lähes samanlainen. Vuonna 2024 ero oli Pohjois-Savon hyväksi 597 euroa asukasta kohden. Kun väkiluku on 274 112, tämä tarkoittaisi lähes 163 miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2025. Jos rahoitus olisi ollut vuosina 2023–2025 samalla tasolla asukasta kohden – eli keskimäärin noin 150 miljoonaa euroa vuodessa enemmän – hyvinvointialueen kaavailtu noin 330 miljoonan euron alijäämä muuttuisi 120 miljoonan euron ylijäämäksi. Oikeuskansleri on todennut, että hyvinvointialueiden on tasapainotettava taloutensa vaarantamatta palveluja. Jos rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen turvaamiseen, valtion velvollisuus on järjestää lisärahoitus. Ministeriöiden tehtävänä on puolestaan seurata järjestelmän toimivuutta ja korjata lainsäädäntöä, mikäli malli osoittautuu puutteelliseksi. Jyväsky...

  Keski-Suomella on oikeus oikeudenmukaiseen SOTE-rahoitukseen Keski-Suomi saa selvästi vähemmän sote-rahoitusta asukasta kohden kuin naapurimme Pohjois-Savo – vaikka väestön ikärakenne on lähes samanlainen. Vuonna 2024 ero oli Pohjois-Savon hyväksi 621 euroa asukasta kohden. Kun väkilukumme on 274 112, tämä merkitsee lähes 170 miljoonan euron vuotuista vajetta. Kyse ei ole pienestä erosta, vaan rakenteellisesta ongelmasta. Hallinnolliset viiveet diagnoositietojen käsittelyssä ja siirtymärahoituksen epäselvyydet ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Rahoitusvaje näkyy suoraan Keski-Suomen asukkaiden arjessa: palveluiden saatavuus heikkenee, henkilöstöä on vaikea rekrytoida ja toiminnan kehittämiseen ei jää liikkumavaraa. Tämä on kohtuutonta laajalla alueella, jossa palveluiden saavutettavuus on jo ennestään haaste. Ikärakenne ei anna mitään perustetta alhaisemmalle rahoitukselle – yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on lähes identtinen Pohjois-Savon kanssa. Silti rahoitusmalli...

  Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) rahoitus on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää, jonka tarkoitus on kannustaa kuntia ennaltaehkäisevään työhön. HYTE-kerroin muodostuu neljästä osa-alueesta: Kunnan rakenteet ja johtaminen (40 %) – esimerkiksi hyvinvointikertomusten ajantasaisuus ja vastuutahojen organisointi. Liikunnan edistäminen (20 %) – kuntalaisten liikuntamahdollisuudet ja liikuntapalvelujen kehittäminen. Perusopetuksen hyvinvointi (20 %) – kouluterveyskyselyn tulokset ja oppilashuollon toiminta. Terveyden edistäminen perusterveydenhuollossa (20 %) – esimerkiksi elintapaohjauksen ja ehkäisevien palvelujen käyttö. Näiden osa-alueiden perusteella THL pisteyttää kunnat, ja pisteet muunnetaan HYTE-kertoimeksi. Paras mahdollinen kerroin tuo kunnalle jopa viiden prosentin lisäyksen valtionosuuteen, heikoin ei yhtään. Keski-Suomen HYTE-rahoitus on kuitenkin valtakunnallisesti häntäpäässä. Onko Keski-Suomi tod...