Siirry pääsisältöön

Kuopion kehitys on ollut historiallinen

 

Kuopion kehitys on ollut historiallinen

Kaupunki on onnistunut kehittämään itseään tasapainoisesti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin kulttuurisestikin. Tämä kehitys on tulosta pitkäjänteisestä työstä, hyvästä hallinnosta ja elinvoimaisesta yhteisöstä.

Jyväskylä on hieman suurempi kaupunki – noin 145 000 asukasta Kuopion noin 122 000 asukkaaseen verrattuna. Kuopion työttömyysaste on pysytellyt alempana kuin Jyväskylässä.


Koulutuksen saralla Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyminen sekä diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen ovat tehneet Itä-Suomen yliopistosta Suomen monipuolisimman yliopiston.  Koulutus- ja tutkimusyhteistyö on lisääntynyt Jyväskylän yliopiton ja Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa.

Urheilun saralla Kuopio on loistanut erityisesti jalkapallossa ja jääkiekossa. Veikkausliigassa KuPS juhli seurahistorian seitsemättä Suomen mestaruuttaan loka–marraskuussa 2024 ja täydensi tuplamestaruuden voittamalla Suomen Cupin.  KalPa riemuitsi seurahistorian ensimmäisestä SM-liigan mestaruudesta.  Nämä molemmat saavutukset ovat olleet merkittäviä läpimurtoja.

Yritysmaailmassa Kuopio on onnistunut profiloitumaan erityisesti nopeassa globaalissa kehitysvaiheessa olevalla terveys- ja hyvinvointiteknologian alalla.

Kuopion kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut historiallista – ja toimii esimerkkinä myös muille kaupungeille ja maakunnille.

Pekka Neittaanmäki
Professori (emer)  Jyväskylän yliopisto

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää