Siirry pääsisältöön

Kela sai pätevän ja monipuolisen johtajan

 


Kela, Kansaneläkelaitos, on Suomen sosiaaliturvan keskeinen viranomainen, joka vastaa kansalaisille maksettavista etuuksista sairauden, työttömyyden, lapsiperheiden ja vanhuuden varalta. Se kehittää ja hallinnoi sosiaaliturvajärjestelmää, tarjoaa neuvontapalveluita ja toimii yhteistyössä muiden viranomaisten sekä järjestöjen kanssa varmistaakseen turvaverkon kattavuuden ja oikeudenmukaisuuden.

Suomessa valmistuu vuosittain yliopistoistamme noin 1 800–2 000 tohtoria eri tieteenaloilta. Heistä jokainen on omistautunut vuosikausia tieteelliselle ajattelulle, analyyttisille menetelmille ja uuden tiedon tuottamiselle. Silti julkisen sektorin korkeimmissa virkanimikkeissä tohtorintutkinto ei poikkeuksellisesti näy pätevyyskriteerinä, vaan korostuvat muut meriittitekijät. Vastaava tilanne vallitsee useissa yksityisen sektorin vaativissa rekrytoinneissa.

Ylimmän johdon tehtävissä edellytetään paitsi hallinnollista ja johtamisosaamista myös kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja tehdä päätöksiä luotettavan tiedon pohjalta. Tohtorikoulutus kehittää juuri näitä valmiuksia: väitöskirjaprosessi vahvistaa kriittistä ajattelua, pitkäjänteisyyttä sekä taitoa analysoida monimutkaisia ongelmia ja etsiä systemaattisia ratkaisuja.

Selkeät ja yhdenmukaiset kelpoisuusvaatimukset lisäisivät läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta rekrytoinneissa. Julkinen ilmoitus, jossa tieteellinen asiantuntemus mainitaan yhtenä valintakriteerinä, takaisi tasavertaiset lähtökohdat sekä akateemisesta että muista taustoista tuleville hakijoille.

Yritykset voisivat ottaa tohtorintutkinnon aiempaa selkeämmin huomioon vaativissa tutkimus- ja kehitys- sekä strategiajohtajan tehtävissä, joissa tieteellinen näkemys ja kyky ohjata tutkimuslaitoksia ovat keskeisiä. Tällainen käytäntö edistäisi akateemisen ja liike-elämän vuoropuhelua, nopeuttaisi innovaatioiden syntyä ja vahvistaisi Suomen asemaa maailmanlaajuisessa osaamiskilpailussa.

Päätökset kelpoisuusvaatimuksista määrittelevät sen, millaista osaamista johtopaikoille haluamme. Tohtorintutkinnon arvostaminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla osoittaisi laajennetun tutkijakoulutuksen tärkeyden ja kannustaisi huippuosaajia hakemaan johtotehtäviin.

Kelan uusi johtaja on professori, joka on suorittanut sekä lääketieteen että oikeustieteen tutkinnon. Toivottavasti tulevaisuudessa valtion, suurimpien kuntien ja merkittävimpien yritysten johtotehtävissä tohtorintutkinto on yhä useammin pätevyysvaatimuksena.

Pekka Neittaanmäki Professori (emeritus), Jyväskylä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...