Siirry pääsisältöön

Kela sai pätevän ja monipuolisen johtajan

 


Kela, Kansaneläkelaitos, on Suomen sosiaaliturvan keskeinen viranomainen, joka vastaa kansalaisille maksettavista etuuksista sairauden, työttömyyden, lapsiperheiden ja vanhuuden varalta. Se kehittää ja hallinnoi sosiaaliturvajärjestelmää, tarjoaa neuvontapalveluita ja toimii yhteistyössä muiden viranomaisten sekä järjestöjen kanssa varmistaakseen turvaverkon kattavuuden ja oikeudenmukaisuuden.

Suomessa valmistuu vuosittain yliopistoistamme noin 1 800–2 000 tohtoria eri tieteenaloilta. Heistä jokainen on omistautunut vuosikausia tieteelliselle ajattelulle, analyyttisille menetelmille ja uuden tiedon tuottamiselle. Silti julkisen sektorin korkeimmissa virkanimikkeissä tohtorintutkinto ei poikkeuksellisesti näy pätevyyskriteerinä, vaan korostuvat muut meriittitekijät. Vastaava tilanne vallitsee useissa yksityisen sektorin vaativissa rekrytoinneissa.

Ylimmän johdon tehtävissä edellytetään paitsi hallinnollista ja johtamisosaamista myös kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja tehdä päätöksiä luotettavan tiedon pohjalta. Tohtorikoulutus kehittää juuri näitä valmiuksia: väitöskirjaprosessi vahvistaa kriittistä ajattelua, pitkäjänteisyyttä sekä taitoa analysoida monimutkaisia ongelmia ja etsiä systemaattisia ratkaisuja.

Selkeät ja yhdenmukaiset kelpoisuusvaatimukset lisäisivät läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta rekrytoinneissa. Julkinen ilmoitus, jossa tieteellinen asiantuntemus mainitaan yhtenä valintakriteerinä, takaisi tasavertaiset lähtökohdat sekä akateemisesta että muista taustoista tuleville hakijoille.

Yritykset voisivat ottaa tohtorintutkinnon aiempaa selkeämmin huomioon vaativissa tutkimus- ja kehitys- sekä strategiajohtajan tehtävissä, joissa tieteellinen näkemys ja kyky ohjata tutkimuslaitoksia ovat keskeisiä. Tällainen käytäntö edistäisi akateemisen ja liike-elämän vuoropuhelua, nopeuttaisi innovaatioiden syntyä ja vahvistaisi Suomen asemaa maailmanlaajuisessa osaamiskilpailussa.

Päätökset kelpoisuusvaatimuksista määrittelevät sen, millaista osaamista johtopaikoille haluamme. Tohtorintutkinnon arvostaminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla osoittaisi laajennetun tutkijakoulutuksen tärkeyden ja kannustaisi huippuosaajia hakemaan johtotehtäviin.

Kelan uusi johtaja on professori, joka on suorittanut sekä lääketieteen että oikeustieteen tutkinnon. Toivottavasti tulevaisuudessa valtion, suurimpien kuntien ja merkittävimpien yritysten johtotehtävissä tohtorintutkinto on yhä useammin pätevyysvaatimuksena.

Pekka Neittaanmäki Professori (emeritus), Jyväskylä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...