Siirry pääsisältöön

Poliittisen tahdon puute viivästyttää omalääkärijärjestelmään siirtymistä

 

 


Tällä palstalla 28. 11. julkaistussa kirjoituksessani totesin, että sosiaali- ja terveydenhoidossa ollaan siirtymässä omalääkärijärjestelmään. Saarijärveltä kotoisin oleva yleislääketieteen emeritusprofessori ja valtuutettu Mauno Vanhala esitti hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa 10.12. keskustan ryhmän puolesta, että omalääkärimallia tukemaan perustetaan koti- ja asumispalveluihin viisi lääkärin virkaa v. 2025 ja toimintaa laajennetaan v. 2016.

Professori Vanhala perusteli esitystään tutkimustiedolla, jonka mukaan omalääkärimalli vähentää erikoissairaanhoitoon hakeutumista ja jo parin vuoden käytön jälkeen se vähentää 15% erikoishoidon ja päivystyksen tarvetta.

Tuin esitystä toteamalla, että kyseessä olisi vain 0.05%  lisäys vuoden 2025 yli 1200 miljoonan  budjettiin ja investointi alentaisi kuluja nopeasti.

Vanhalan esitys sai keskustan ryhmän lisäksi eri puolueita edustavien lääkäreiden tuen, mutta siitä huolimatta hävisi äänin 42-25.  Valtuuston päätösten pitäisi perustua tutkimustietoon pohjautuviin päätöksiin eikä politikointiin panostamalla ponsiin ilman rahoitusta.  Saarijärven seudulla on vanhuspalveluissa omalääkärimalli josta muut alueet Keski-Suomessa ja Suomessa voisivat ottaa mallia. Toivottavasti tulevat valtuustot tukisivat omalääkäri- ja omahoitajamallia. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...