Siirry pääsisältöön

Poliittisen tahdon puute viivästyttää omalääkärijärjestelmään siirtymistä

 

 


Tällä palstalla 28. 11. julkaistussa kirjoituksessani totesin, että sosiaali- ja terveydenhoidossa ollaan siirtymässä omalääkärijärjestelmään. Saarijärveltä kotoisin oleva yleislääketieteen emeritusprofessori ja valtuutettu Mauno Vanhala esitti hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa 10.12. keskustan ryhmän puolesta, että omalääkärimallia tukemaan perustetaan koti- ja asumispalveluihin viisi lääkärin virkaa v. 2025 ja toimintaa laajennetaan v. 2016.

Professori Vanhala perusteli esitystään tutkimustiedolla, jonka mukaan omalääkärimalli vähentää erikoissairaanhoitoon hakeutumista ja jo parin vuoden käytön jälkeen se vähentää 15% erikoishoidon ja päivystyksen tarvetta.

Tuin esitystä toteamalla, että kyseessä olisi vain 0.05%  lisäys vuoden 2025 yli 1200 miljoonan  budjettiin ja investointi alentaisi kuluja nopeasti.

Vanhalan esitys sai keskustan ryhmän lisäksi eri puolueita edustavien lääkäreiden tuen, mutta siitä huolimatta hävisi äänin 42-25.  Valtuuston päätösten pitäisi perustua tutkimustietoon pohjautuviin päätöksiin eikä politikointiin panostamalla ponsiin ilman rahoitusta.  Saarijärven seudulla on vanhuspalveluissa omalääkärimalli josta muut alueet Keski-Suomessa ja Suomessa voisivat ottaa mallia. Toivottavasti tulevat valtuustot tukisivat omalääkäri- ja omahoitajamallia. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säästö kohdennettava sosiaalitoimen maan korkeipiin kuluihin

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

Talous ratkaisee myös turvallisuuden

  Talous ratkaisee myös turvallisuuden. Venäjän talous vain kymmenesosa Euroopan taloudesta Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet yhä polttavammaksi kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman tarkastelua maiden taloudellisesta kantokyvystä – erityisesti bruttokansantuotteesta (bkt), joka mittaa kansantalouden suuruutta ja kykyä ylläpitää esimerkiksi puolustusta pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen bkt oli noin 2 000 miljardia euroa. Se on toki suuri summa mutta jää selvästi jälkeen länsimaista. Talousvaikeuksissa   olevan   Italian bkt   on 2100 miljardia euroa. Saksan bkt on 4 600 miljardia euroa. Euroopan Nato-maiden   bkt oli   yhteensä noin 21 000 miljardia euroa ja   Nato-maiden yhteensä lähes   50 000 miljardia euroa. Pelkästään taloudellisten resurssien osalta Euroopan Nato maat ovat   10 kertaa ja   Nato-maat ovat n...

Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta

  Keski-Suomesta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon pilottimaakunta   Kelassa hiljattain aloittanut uusi pääjohtaja, professori Lasse Lehtinen, kiteytti terävällä tavalla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelman:  STM rahoittaa vain sairastumista.  Nykyinen järjestelmä keskittyy reagoimaan oireisiin, ei ehkäisemään niiden syntyä. Tämä ei ole kestävää – ei inhimillisesti eikä taloudellisesti. Keski-Suomen hyvinvointialue HYVAKS on ajautunut vakavaan talouskriisiin. Vuosien 2023-2025 rahoitusvaje on yli 200 miljoonaa euroa mikä on Lapin jälkeen maamme toiseksi suurin. STM on ottanut alueet erityistarkkailuun – nyt tarvitaan rakenteellinen muutos, ei pelkkää leikkauspakettia. Juuri nyt olisi oikea hetki kääntää kriisi mahdollisuudeksi: tehdä Keski-Suomesta koko maan pilottimaakunta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon mallille. Keski-Suomi on tehtävässä valmis. Jyväskylässä toimii Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta.   JYn   tutkimus u...