Siirry pääsisältöön

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli uudistettava

 


 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain nojalla hyvinvointialueet ovat velvollisia suunnittelemaan ja toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvaamaan niiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä sopimaan sote-palvelut yhteen kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueilla on myös lakisääteinen velvollisuus edistää muutenkin asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.

Valtiovarainministeriö puolestaan on velvollinen valtioneuvoston asetuksen nojalla rahoittamaan hyvinvointialueet ja kehittämään niiden rahoitusjärjestelmää. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla kyseisen rahoittamisen on turvattava perustuslaillinen sote-palvelujen riittävyys.

Hyvinvointialueiden saama rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin tarvekertoimiin kolmen vuoden viiveellä. Vuoden 2024 osalta vuosien 2019 ja 2021 tietoihin.  Vuoden 2025 rahoitus pohjautuu THL:n laskemiin vuoden 2022 palvelutarvekertoimiin, jotka perustuvat kuntien ja kuntayhtymien toimittamiin tietoihin 274 eri tarvetekijästä. Tarvetekijöitä ovat esimerkiksi ikärakenne, sairaudet, asumismuoto, perhetyypit, työllisyysaste ja koulutusaste.

Kunnat ja kuntayhtymät toimivat 2022 hyvin vaikeassa epidemiatilanteessa sekä potilastietojärjestelmiin liittyvissä ongelmissa. Kunnissa supistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon menot minimiin odottaessaan hyvinvointialueiden tuloa. Keski-Suomen palvelutarvekerroin oli 3% alle maan keskiarvon.

Kustannusten ja tarpeiden arviointi kolme vuotta vanhan aineison pohjalta on vaativa tehtävä. Tämän vuoksi halusimme verrata tutkimusryhmäni tekemässä tutkimuksessa ennakkoon tehtyä tarvearviota toteutuneisiin kustannuksiin hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna 2023.   Valtiorahoituksen hyvinvointialuekohtaiset kattavuudet vaihtelivat 75-98% välillä ja oli Keksi-Suomen osalta vain noin 86%. Tästä johtuu vaikea taloudellinen tilanne myös Keski-Suomessa. Verrattuna Keski-Suomen 4.9% osuuteen Suomen väestöstä rahoitusosuus on ollut laskeva. Vuonna 2023 rahoitusosuus oli 4.9%, vuonna 2024 4.85% ja vuonna 2025 vain 4.76%.   Terveydenhuollon kustannukset olivat 2023 Keski-Suomessa 8% alle  ja sosiaalihuollon 10% yli maan keskiarvon.

Tehtäessä vuoden 2025 rahoituslaskelmaa on käytettävä tietoa vuosilta 2023 ja 2024. Näin saataisiin tarkempi arvio vuoden 2025 kuluista kuin vuoden 2022 tietojen pohjalta tehdyn ennusteen pohjalta.

.

Pekka Neittaanmäki

Professori (emer)  Jyväskylän yliopisto

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää