Siirry pääsisältöön

 

Alueelliset kiintiöt lääketieteelliseen

 

Lääketieteellisen koulutuksen käynnistämistä perusteltiin 1970-luvun alussa Keski-Suomen ja Itä-Suomen lääkäritarpeilla sekä mahdollisuutena alueen ylioppilaille opiskella omassa tai lähimaakunnassa. Siirryttäessä valtakunnalliseen opiskelijavalintaan keskisuomalaisten ylioppilaiden lääketieteen opiskelumahdollisuudet Kuopiossa ovat hankaloituneet. Viimevuosina Itä-Suomen yliopistoon hyväksytyistä lääketieteen opiskelijoista vain noin 10% (15-18) oli Keski-Suomesta.  Uudeltamaalta opiskelijoista oli lähes kolminkertainen määrä (noin 27%).

Valmistuneista lääkäreistä peräti 40% siirtyy  valmistuttuaan Uudellemaalle.  Erikoistumisen jälkeen Uudellemaalle siirtyy lisää lääkäreitä.  Keski-Suomeen Kuopiosta valmistuneista lääkäreistä on viime vuosina siirtynyt vain 16-18 eli 10%. Tämä ei riitä maakunnan tarpeisiin.

Lääkäriopiskelijoiden harjoittelun ja hajautetun koulutuksen lisääminen Keski-Suomessa tavoitteena on lisätä valmistuneiden lääkäreiden halua työskennellä Keski-Suomessa.

Mielestäni lääketieteen opiskelijavalintoja pitäisi uudistaa niin että  Itä-Suomen neljän maakunnan yhteistoiminta-alueelta opiskelijoista olisi vähintään 50%. Keski-Suomen kiintiö olisi 20% eli opiskelijamäärä kaksinkertaistuisi.  Opiskelijat tekisivät harjoittelun kotimaakunnissaan. Tämä helpottaisi myös työllistymistä omalle kotiseudulleen.

Viimeaikoina on pohdittu kuudennen lääketieteellisen koulutusyksikön perustamista Suomeen. Tätä on perusteltu sillä että nykyiset viisi Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa olevaa yksikköä eivät pysty laajentamaan koulutustaan. Suomesta on siirtynyt yhden koulutusyksikön verran opiskelijoita suorittamaan lääketieteen opintojaan ulkomailla lähinnä eri EU-maissa. Tämän lehden palstoilla on esitetty hyvin perustellusti että Jyväskylässä olisi ulkomailla opiskelleiden pätevöitymisyksikkö.  Vaasassa on tuotu esille halukkuus aloittaa lääketieteellinen koulutus. Myös toisen lääketieteellisen yksikön perustaminen Uudellemaalle Aalto yliopiston yhteyteen on ollut pohdinnoissa.  Valtakunnallisessa keskustelussa on ollut tutkijalääkärikoulutus joka käynnistyisi nelivuotisten biologian, kemian, fysiikan, fysiologian ja anatomian sekä psykologian, tilastotieteen, tietotekniikan ja tekoälyn kandidaattitutkinto-opintojen jälkeen. Tämä voisi olla pohdinnan arvoinen yhteistyömahdollisuus Itä-Suomen yliopiston kanssa.

 

Pekka Neittaanmäki

Professori (emer) tietotekniikka JY

HYVAS valtuutettu

 

 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SOTE-ICT on julkisen sektorin monimutkaisin järjestelmäkokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ICT-järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia, sillä ne tukevat palvelutuotantoa, hallintoa ja tiedonkulkua. Ne käsittelevät arkaluonteisia tietoja, vaativat korkean tietoturvan ja integroituvat moniin eri palveluihin. Keskeiset SOTE-ICT-järjestelmät: Potilastietojärjestelmät (PTJ): Sisältävät potilaskertomukset, diagnoosit ja lääkemääräykset. Asiakastietojärjestelmät (ATJ): Sosiaalihuollon tiedot, kuten lastensuojelu ja kotihoito. Kansalliset tietojärjestelmät: Kanta-palvelut, THL:n ja Kelan rekisterit, väestötiedot. Hoitoprosessien tukijärjestelmät: Laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehoidon järjestelmät, etähoito. Toiminnanohjausjärjestelmät: Ajanvaraus, työvuorosuunnittelu, taloushallinto. Miksi SOTE-ICT on julkisen sektorin haastavin kokonaisuus? Laaja ekosysteemi: Järjestelmien tulee palvella perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja. Korkeat tiet...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sosiaalitoimi on keskeinen osa SOTE-uudistusta – Keski-Suomi panostaa eniten

  Ennen SOTE-uudistusta sosiaalitoimen käytännöt vaihtelivat kunnittain. Hyvinvointialueiden myötä tavoitteena on ollut yhtenäistää palvelut, jotta ne olisivat tasalaatuisia ja kaikille saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalitoimi on olennainen osa SOTE-uudistusta, sillä se tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville, kuten lapsille, perheille, vanhuksille, vammaisille sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville. Toimiva sosiaalihuolto myös vähentää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia. Sosiaalitoimi kattaa laajan kirjon palveluita, joihin kuuluvat muun muassa: Perhe- ja sosiaalipalvelut : lastensuojelu, perhetyö, toimeentulotuki Vammaispalvelut : henkilökohtainen apu, asumispalvelut Ikäihmisten palvelut : kotihoito, palveluasuminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut : kuntouttavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Työllisyyde...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella

  Lähes 700 lääketieteen opiskelijaa ja yli 200 erikoistuvaa lääkäriä Keski-Suomen hyvinvointialueella Kolme neljästä vastaajasta kannatti Tietoykkösen ajatusta aloittaa lääketieteen opetus Jyväskylän yliopistossa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on merkittävä rooli Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisessä koulutuksessa. Vuonna 2024 peräti 482 lääketieteen opiskelijaa suoritti opintoihinsa liittyviä harjoittelujaksoja hyvinvointialueen eri yksiköissä. Lisäksi 108 lääketieteen opiskelijaa toimi amanuenssina suorittaen ohjattuja harjoittelujaksoja lääkärien johdolla. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) opintoja suoritti 84 opiskelijaa. Kaikkiaan 675 lääketieteen opiskelijaa opiskeli hyvinvointialueen eri yksiköissä vuoden 2024 aikana. Erikoistuvia lääkäreitä on yhteensä 208, joista 51 toimii terveyskeskuksissa ja 157 sairaalapalveluissa. Yhteistyötä osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi Sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen keskussairaala. Keski-Suomen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää