Alueelliset kiintiöt lääketieteelliseen
Lääketieteellisen koulutuksen käynnistämistä perusteltiin
1970-luvun alussa Keski-Suomen ja Itä-Suomen lääkäritarpeilla sekä
mahdollisuutena alueen ylioppilaille opiskella omassa tai lähimaakunnassa.
Siirryttäessä valtakunnalliseen opiskelijavalintaan keskisuomalaisten
ylioppilaiden lääketieteen opiskelumahdollisuudet Kuopiossa ovat
hankaloituneet. Viimevuosina Itä-Suomen yliopistoon hyväksytyistä lääketieteen
opiskelijoista vain noin 10% (15-18) oli Keski-Suomesta. Uudeltamaalta
opiskelijoista oli lähes kolminkertainen määrä (noin 27%).
Valmistuneista lääkäreistä peräti 40% siirtyy
valmistuttuaan Uudellemaalle. Erikoistumisen jälkeen Uudellemaalle
siirtyy lisää lääkäreitä. Keski-Suomeen Kuopiosta valmistuneista
lääkäreistä on viime vuosina siirtynyt vain 16-18 eli 10%. Tämä ei riitä
maakunnan tarpeisiin.
Lääkäriopiskelijoiden harjoittelun ja hajautetun koulutuksen
lisääminen Keski-Suomessa tavoitteena on lisätä valmistuneiden lääkäreiden
halua työskennellä Keski-Suomessa.
Mielestäni lääketieteen opiskelijavalintoja pitäisi uudistaa
niin että Itä-Suomen neljän maakunnan yhteistoiminta-alueelta
opiskelijoista olisi vähintään 50%. Keski-Suomen kiintiö olisi 20% eli
opiskelijamäärä kaksinkertaistuisi. Opiskelijat tekisivät harjoittelun
kotimaakunnissaan. Tämä helpottaisi myös työllistymistä omalle kotiseudulleen.
Viimeaikoina on pohdittu kuudennen lääketieteellisen
koulutusyksikön perustamista Suomeen. Tätä on perusteltu sillä että nykyiset
viisi Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa olevaa yksikköä
eivät pysty laajentamaan koulutustaan. Suomesta on siirtynyt yhden
koulutusyksikön verran opiskelijoita suorittamaan lääketieteen opintojaan
ulkomailla lähinnä eri EU-maissa. Tämän lehden palstoilla on esitetty hyvin
perustellusti että Jyväskylässä olisi ulkomailla opiskelleiden
pätevöitymisyksikkö. Vaasassa on tuotu esille halukkuus aloittaa
lääketieteellinen koulutus. Myös toisen lääketieteellisen yksikön perustaminen
Uudellemaalle Aalto yliopiston yhteyteen on ollut pohdinnoissa.
Valtakunnallisessa keskustelussa on ollut tutkijalääkärikoulutus joka
käynnistyisi nelivuotisten biologian, kemian, fysiikan, fysiologian ja
anatomian sekä psykologian, tilastotieteen, tietotekniikan ja tekoälyn
kandidaattitutkinto-opintojen jälkeen. Tämä voisi olla pohdinnan arvoinen
yhteistyömahdollisuus Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Pekka Neittaanmäki
Professori (emer) tietotekniikka JY
HYVAS valtuutettu
Kommentit
Lähetä kommentti