Pekka Neittaanmäen blogi

  Venäjä vastaan länsi – taloudellinen painoarvo ratkaisee Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ovat nostaneet esiin kysymyksen: kuinka todellinen uhka Venäjä on Euroopan ja lännen turvallisuudelle? Kysymykseen ei voi vastata ilman, että tarkastelemme maiden taloudellista kantokykyä – ennen kaikkea bruttokansantuotetta (BKT), joka kertoo kansantalouden kokoluokan ja kyvyn ylläpitää esimerkiksi puolustusmenoja pitkällä aikavälillä. Venäjän vuoden 2024 nimellinen BKT oli noin 2 000 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: Saksan BKT yksinään on yli 3 700 miljardia euroa, eli lähes kaksinkertainen. Koko EU:n talous on noin 16 700 miljardia euroa ja NATO-maiden yhteensä noin 41 800 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että pelkästään taloudellisen kapasiteetin osalta Venäjä jää kauas jälkeen. Äskettäin NATO-kokouksessa Haagissa tehtiin historiallinen päätös: puolustusmenojen tavoitetaso nostetaan 4 %:iin kunkin maan bruttokansantuotteesta. Aiempi suositus oli 2 %, mutta Venäjän hyökkäys...

  SOTE-uudistuksen tärkeä tavoite oli yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Ennen uudistusta sosiaalipalveluiden käytännöt vaihtelivat kunnittain, mikä johti alueellisiin eriarvoisuuksiin. Hyvinvointialueiden myötä tarkoituksena oli turvata tasalaatuiset ja saavutettavat palvelut kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Sosiaalipalvelut ovat ilman muuta keskeinen osa SOTE-kokonaisuutta. Ne tukevat arjessa selviytymistä, osallisuutta ja hyvinvointia, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – lasten, perheiden, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien – kohdalla. Samalla toimiva sosiaalihuolto voi keventää terveydenhuollon kuormitusta ennaltaehkäisemällä ongelmia ennen niiden kriisiytymistä. Keski-Suomessa sosiaalitoimeen kuitenkin panostetaan enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2023 Keski-Suomen sosiaalitoimen osuus SOTE-rahoituksesta oli 51,63 %, kun taas terveydenhuollon osuus jäi 48,37 prosenttiin. ...

  Maailma muuttuu – ja samalla muuttuvat myös johtajiemme taustat. Viime vuosina olemme saaneet nähdä kiinnostavia esimerkkejä siitä, kuinka matemaattinen ajattelu on murtautunut perinteisten valta-asemien huipulle. Uusi katolinen paavi on entinen matematiikan opettaja Yhdysvalloista. Vieläkin kiinnostavampi esimerkki tulee Romaniasta, jossa juuri presidentiksi valittu Nicușor Dan on koulutukseltaan matemaatikko ja tunnettu huippuluokan osaamisestaan. Dan ei ole mikään paperilla pätevä byrokraatti, vaan todellinen matemaattinen lahjakkuus. Nuoruudessaan hän voitti kaksi kultamitalia kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa täydellisillä pisteillä – suorituksella, johon harva pystyy. Hän opiskeli Bukarestin yliopistossa ja Ranskan arvostetussa École normale supérieure -korkeakoulussa. Mikä sai matemaatikon siirtymään politiikkaan? Vastaus löytyy kansalaisaktiivisuudesta, rehellisyyden puolustamisesta ja halusta rakentaa läpinäkyvää yhteiskuntaa. Danin perustama Save Bucha...

    Myös maanviljelijöille kohtuullinen palkka Keski-Euroopassa viljelijä voi saada kahdesti vuodessa sadon, mutta Suomessa ilmasto sallii pääosin vain yhden viljasadon. Suomalainen maanviljelijä tuottaa korkealaatuista ruokaa, jonka puhtaus, jäljitettävyys ja eettisyys kestävät kansainvälisen vertailun. Silti suomalainen maatalous on taloudellisesti ahtaalla. Tämä ei voi jatkua. Meidän on pidettävä huolta siitä, että kotimainen maatalous säilyy elinvoimaisena – ja että viljelijä saa työstään kohtuullisen korvauksen. Alkutuotannon osuus elintarvikkeiden hinnasta on hälyttävän pieni. Esimerkiksi ruisleivästä viljelijälle jää vain noin 3–5 prosenttia tuotteen hinnasta. Leivonnaisista vielä vähemmän. Makkarasta viljelijän osuus on 4–7 %, ja säilykkeissä häviävän pieni. Ainoastaan vähän jalostetuissa tuotteissa, kuten tuoreessa lihassa, osuus yltää noin 20–25 prosenttiin. Silti nämäkin luvut osoittavat, että suurin osa ruoan hinnasta päätyy jonnekin muualle – teollisuuteen...

  Osuustoiminnan lisääntyminen Keski-Suomessa ja sen merkitys Osuustoiminta on ollut tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa jo pitkään, ja sen rooli on viime vuosina kasvanut entisestään. Osuustoimintamalli, jossa omistus ja hallinto ovat jäsenistön käsissä, edistää yhteisön hyvinvointia, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Tämä liiketoimintamalli tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon ja saada taloudellista hyötyä. Osuustoiminta on esimerkki siitä, kuinka yritykset voivat toimia vastuullisesti ja tuottaa arvoa jäsenilleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle. Keski-Suomessa osuustoiminta on myös vahvasti läsnä. Keskimaa on tärkeä taloudellinen toimija Keski-Suomessa, sillä se työllistää alueella runsaasti ihmisiä ja tarjoaa laajan valikoiman palveluja asiakkailleen. Keski-Suomen Osuuspankki on myös alueen tärkeä toimija, joka tarjoaa pankkipalveluja ja taloudellista tukea asiakkailleen. Lisäksi Lähitapiola on Keski-Suomessa merkittävä osuustoiminnallinen vakuutusyh...

  Kuopion kehitys on ollut historiallinen Kaupunki on onnistunut kehittämään itseään tasapainoisesti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin kulttuurisestikin. Tämä kehitys on tulosta pitkäjänteisestä työstä, hyvästä hallinnosta ja elinvoimaisesta yhteisöstä. Jyväskylä on hieman suurempi kaupunki – noin 145 000 asukasta Kuopion noin 122 000 asukkaaseen verrattuna. Kuopion työttömyysaste on pysytellyt alempana kuin Jyväskylässä. Koulutuksen saralla Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyminen sekä diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen ovat tehneet Itä-Suomen yliopistosta Suomen monipuolisimman yliopiston.   Koulutus- ja tutkimusyhteistyö on lisääntynyt Jyväskylän yliopiton ja Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Urheilun saralla Kuopio on loistanut erityisesti jalkapallossa ja jääkiekossa. Veikkausliigassa KuPS juhli seurahistorian seitsemättä Suomen mestaruuttaan loka–marraskuussa 2024 ja täydensi tuplamestaruuden voittamalla Suomen Cupin.   KalPa riemuitsi s...