Pekka Neittaanmäen blogi

    Tekoäly (AI) on jo mullistanut monia aloja, mutta lakiasiat etenevät yhä usein hitaasti ja monimutkaisesti. On perusteltua kysyä, voisiko tekoäly helpottaa juristien työtä ja nopeuttaa oikeudenmukaisuuden toteutumista. Suurin osa lakiasioista on rutiininomaisia: asiakirjojen laadintaa, sopimusluonnoksia, lausuntojen vertailua ja päätöspohjien kirjoittamista. Nämä vievät paljon aikaa, vaikka niissä toistuvat samat rakenteet. Tekoäly pystyy käsittelemään suuria tietomääriä hetkessä ja tuottamaan luonnoksia, joita ihminen täydentää ja hyväksyy. Näin juristien työaikaa vapautuu vaativampiin tehtäviin – harkintaan, neuvontaan ja oikeusturvan varmistamiseen. Myös hallinnolliset ja oikeudelliset prosessit voisivat nopeutua. Hankkeita pitkittävät valituskierteet ja päätösten odottelu kuluttavat sekä aikaa että rahaa. Tekoäly voisi tukea päätöksentekoa vertailemalla aiempia ratkaisuja ja tarjoamalla selkeitä vaihtoehtoja viranhaltijoille ja tuomareille. Päätökset eivät tiet...

  Rahat eivät jakaudu tasapuolisesti – tekniset virheet syövät hyvinvointialueiden rahoja Kirjoittaja: Bille Sirén, Hufvudstadsbladet 6.11.2025 Suomi käyttää ensi vuonna noin 27 miljardia euroa hyvinvointialueiden terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluihin – lähes kolmasosan valtion talousarviosta. Mutta emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen laskelmien mukaan tästä valtavasta summasta noin 1,5 miljardia euroa menee väärään paikkaan . – “Kansalaiset pelästyvät, kun he huomaavat, että tekniset ongelmat voivat heikentää heidän hoitoaan,” Neittaanmäki varoittaa. Epäreilu lähtötilanne Neittaanmäen mukaan ongelma juontaa juurensa siihen, miten hyvinvointialueiden rahoitus perustuu diagnoositietoihin , jotka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Alun perin diagnoosit oli tarkoitettu kansanterveyden tutkimukseen – ei rahoituksen perusteeksi. Nyt niiden tarkkuus ja yhdenmukaisuus vaihtelevat rajusti. – “Malli on nykyisessä muodossaan sopimaton,” Neittaanmäki sanoo...

    HYVAKSin koulutus- ja tutkimusyksikön organisaatio ja johtaminen Pekka  Neittaanmäki  TKKI  neuvottelukunnan puheenjohtaja   1. TKKI osana SOTE-toimintaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021), erityisesti sen 32 § määrittää TKKI-toiminnan hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi. Sen mukaisesti hyvinvointialue vastaa alueellaan tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet huomioiden. Lisäksi hyvinvointialue koordinoi ja ohjaa palvelutuotannossa tapahtuvaa integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä kehittämistyössä; sekä osallistuu kansalliseen ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. TKKI ei ole irrallinen osa hyvinvointialueen kokonaisuude...

  HYVAKSIn lääkärikoulutuksen rahoitus kuluja vastaavaksi     VMn nimeämä Keski-Suomen  SOTE-rahoitusta arvioiva ryhmä kiinnitti aivan oikein huomiota HYVAKSin laajaan ja monipuoliseen tutkimus- ja koulutustoimintaan ja sen rahoittamiseen. Merkittävä osa yliopistojen rahoituksesta koostuu tuloksellisuudesta eli opintopisteistä, tutkinnoista ja julkaisuista. Arviointiryhmän huoli oli se, että HYVSAKSn toimesta  tehdään työ ja tuloksellisuusrahoituksen saavat pääasiallisesti yliopistot, joissa on lääketieteellinen tiedekunta. Tämä on ilmeinen puute, joka tulee korjata.   Lääkäreiden koulutustarve on suurempi kuin nykyinen koulutusmäärä. Kuudetta lääketieteen tiedekuntaa vastaava määrä, noin 1200 suomalaista nuorta, on hakeutunut opiskelemaan lääketiedettä ulkomaille. Tämä niin sanottu ”kuudes lääketieteellinen tiedekunta” sijaitsee ulkomailla hajautuneena EU-maihin, erityisesti Baltian maihin ja Romaniaan. Koulutuksen laatu vaihtelee. Ulkomailla opi...

    Hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu nykyisin suurelta osin alueen väestön terveydentilaa kuvaaviin diagnoositietoihin. Tämä järjestelmä on osoittautunut monin tavoin epäoikeudenmukaiseksi ja vanhentuneeksi.   Diagnoositietoon perustuva rahoitusmalli suosii hyvinvointialueita, joilla on ollut paremmat tekniset ja henkilöstöresurssit diagnoositiedon keräämiseen ja kirjaamiseen. Erityisesti alueet, joilla toimii yliopistollinen sairaala, ovat olleet etulyöntiasemassa, koska niillä on käytössään ajantasaisemmat potilastietojärjestelmät ja vahvempi hallinnollinen osaaminen. Sen sijaan monilla muilla hyvinvointialueilla, joissa potilastietojärjestelmät ovat vanhentuneita ja henkilöstöresurssit niukat, diagnoositiedon kattavuus on heikompi. Tämä vääristää rahoituksen jakautumista ja heikentää alueiden välistä tasa-arvoa palvelujen rahoituksessa ja kehittämisessä.   Aikoinaan diagnoositietojen keruu on suunniteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ...

  HYVAKS TKKI kuuluu kuuden hyvinvointialueen kärkiryhmään   Tuoreen TKKI-raportin mukaan Keski-Suomen hyvinvointialue (HYVAKS) kuuluu kuuden johtavan hyvinvointialueen joukkoon tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoiminnassa. Raportissa korostetaan, että modernin Sairaala Novan lisäksi HYVAKSin vahvuuksia ovat sen monialainen tutkimustoiminta, laaja kehitys- ja innovaatiotyö.   Tutkimus Keski-Suomen hyvinvointialueella tehdään laajasti kansallista ja kansainvälistä monitieteellistä tutkimusta. Alueella toimii yli 10 yhteisprofessoria ja kolme tutkimusjohtajaa yhteistyössä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa sekä yli 25 dosenttia lääketieteen, hoitotieteen, fysiikan, fysiologian, gerontologian ja sosiaalitieteiden aloilta. Vuonna 2024 alueella (HYVAKS, JY) valmistui noin 30 väitöskirjaa SOTE-alan väitöskirjaa  ja HYVAKSin henkilökunta julkaisi yli 200 tieteellistä artikkelia . Tutkimuksen vahvuusalueita ovat syöpä-, reuma-, liikun...