Suomalaiset tutkijat tuottavat valtavan määrän uutta tietoa. Yliopistoissa julkaistiin vuosina 2018–2021 keskimäärin yli 30 000 vertaisarvioitua artikkelia vuodessa, ja vuonna 2023 määrä oli samaa suuruusluokkaa. Helsingin yliopisto yksin vastaa lähes 9 000 artikkelista vuosittain. Suurin osa julkaisuista ilmestyy kansainvälisissä lehdissä, joita on jo noin 40 000–47 000. Suomessa julkaistujen artikkelien osuus on vain 10–14 prosenttia. Ongelmana ei siis ole tiedon määrä vaan se, että sen löytäminen ja hyödyntäminen on hankalaa. Julkaisukanavien pirstaleisuus, englannin kieli ja hajautuneet tietokannat estävät esimerkiksi opettajaa, toimittajaa, tutkijaa, yritystä tai hyvinvointialuetta saamasta nopeasti kokonaiskuvaa uusista tutkimustuloksista. Käytännössä meillä on kymmeniä tuhansia artikkeleita ja kymmeniä tuhansia julkaisukanavia, mutta ei yhtä ovea tiedon hyödyntämiseen. Ratkaisuksi tarvittaisiin esimerkiksi CSC:n ylläpitämä tekoälypohjainen hakukone, joka kokoaisi S...
SOTE-rahoituslaki on uudistettava pikaisesti Nykyinen SOTE-rahoituslaki on hyväksytty eduskunnassa 2020-luvun alussa osana Marinin hallituksen SOTE- uudistusta. Malli on monimutkainen eikä vastaa todellista rahoitustarvetta. Keski-Suomi on tästä karu esimerkki. Keski-Suomi saa asukasta kohden selvästi vähemmän rahoitusta kuin naapurimme Pohjois-Savo – vaikka väestön ikärakenne on lähes sama. Vuonna 2024 ero oli Pohjois-Savon hyväksi 597 euroa per asukas. Kun väkiluku on 274 112, tämä tarkoittaisi Keski-Suomelle lähes 163 miljoonan euron lisärahoitusta vuonna 2025. Jos rahoitus olisi ollut vuosina 2023–2025 samalla tasolla asukasta kohden, Keski-Suomen hyvinvointialueen 330 miljoonan euron alijäämä muuttuisi 120 miljoonan euron ylijäämäksi. Näin suurista eroista on kyse. Oikeuskansleri on todennut, että alueiden on tasapainotettava taloutensa vaarantamatta palveluja. Jos rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen turvaamiseen, valtiolla on velvollisuus järjestää lisärahoi...