Pekka Neittaanmäen blogi

  Posti on perustettu Suomessa vuonna 1638. Sen alkuperäinen tehtävä oli selkeä: palvella kansalaisia ja turvata viestien ja lähetysten kulku koko maassa. Posti oli osa yhteiskunnan perusrakennetta – julkinen palvelu, jonka ensisijainen tarkoitus ei ollut voiton maksimointi vaan saavutettavuus ja yhdenvertaisuus. Viime vuosien kehitys herättää kuitenkin kysymyksen: palveleeko Posti enää koko maata ja kaikkia kansalaisia? Monilla paikkakunnilla postipalveluja on siirretty pois keskustoista ja joukkoliikenteen solmukohdista alueille, joihin pääsy ilman omaa autoa on vaikeaa. Samalla perinteisiä palvelupisteitä on lakkautettu ja palvelut on hajautettu kauppojen yhteyteen tai teollisuusalueille. Kehitystä perustellaan tehokkuudella ja kustannussäästöillä, mutta asiakkaan näkökulma näyttää unohtuneen. Jyväskylä on tästä hyvä esimerkki. Aiemmin Postin palvelupiste sijaitsi Vapaudenkadulla aivan paikallisen bussikeskuksen vieressä. Sinne pääsi helposti eri puolilta kaupunkia julkisill...

  Suomen matkailua on totuttu rakentamaan Lapin varaan. Se on ymmärrettävää, mutta samalla kapea lähestymistapa. Suomi on vakavan ja pitkäaikaisen taloudellisen laman kourissa, ja nyt tarvitaan uusia aloitteita. Yksi niistä on Keski-Suomen nostaminen ulkomaisten matkailijoiden vaihtoehdoksi Lapille – Etelä-Lapiksi. Lapissa on poroja ja lunta, mutta olosuhteet ovat monille etelästä tuleville turisteille usein liian kylmiä ja etäisiä. Lisäksi suurin osa vieraista ei hiihdä eikä laske mäkiä. He etsivät elämyksiä: lunta, maaseutua, maisemia, kulttuuria, kaupunkiympäristöä ja hyviä ravintoloita. Keski-Suomi vastaa tähän kysyntään erinomaisesti. Maakunnassa on useita laskettelukeskuksia, monipuoliset ulkoilumahdollisuudet, järvi- ja metsämaisemia sekä aidon suomalaisen maaseudun rauhaa. Jyväskylä tarjoaa lisäksi kulttuuria, tapahtumia, korkeakouluyhteisön, laadukkaita palveluja ja ravintoloita – asioita, joita yhä useampi matkailija arvostaa. Tikkakosken lentoasemalla on kapasiteettia, j...

  Suomessa pidetään halpaa ja vähäpäästöistä sähköä kansallisena kilpailuetuna. Nyt on kuitenkin aiheellista kysyä, onko tämä etu myyty liian halvalla – ja kenen hyväksi. Sähköä myydään pitkäaikaisilla sopimuksilla erittäin alhaiseen kiinteään hintaan erityisesti suurille kansainvälisille IT-yrityksille. Samaan aikaan Suomi on investoinut miljardeja ydinvoimaan, jonka tuotanto ei aina pääse täyteen kapasiteettiin markkinarakenteen ja hintamekanismien vuoksi. Tuloksena on ristiriitainen tilanne: kallis tuotantokapasiteetti seisoo vajaakäytöllä, kun halpa sähkö virtaa globaaleille datakeskuksille. Kansainväliset teknologiayhtiöt tulevat Suomeen ennen kaikkea sähkön hinnan, saatavuuden ja toimitusvarmuuden vuoksi. Tämä on ymmärrettävää. Ongelma syntyy, jos riskit ja kustannukset jäävät suomalaisille, mutta hyödyt valuvat ulkomaille. Me kuluttajat ja kotimainen teollisuus maksamme ydinvoimaloiden rakentamisen, sähköverkon vahvistamisen ja järjestelmän vakauden. Vastineeksi saamme ajoit...