Pekka Neittaanmäen blogi

  Digitalisaation ja tekoälyn murros: työpaikkojen vähenemisen ja kasvun ennusteet Digitalisaatio, tekoäly ja itsepalvelua hyödyntävät alustat muuttavat työmarkkinoita nopeammin kuin koskaan aiemmin. Rutiinitehtävät automatisoituvat, asiakaspalvelu siirtyy digialustoille ja tekoäly ottaa haltuun yhä monimutkaisempia toimintoja. Tämä muutos tuo mukanaan sekä työpaikkojen katoamista että uusien ammattien syntymistä. Alla on listattu esimerkkejä ammateista, joissa työpaikkojen määrä todennäköisesti vähenee tai kasvaa lähivuosina. Ammatit, joissa työpaikat todennäköisesti vähenevät Kassatyöntekijät (itsepalvelukassat, maksusovellukset) Asiakaspalvelijat (chatbotit, tekoälypohjaiset palvelualustat) Kirjanpitäjät ja palkanlaskijat (automatisoidut taloushallinnon järjestelmät) Teollisuuden tuotantotyöntekijät (robotiikka ja älykkäät tuotantolinjat) Kuljettajat (itseohjautuvat ajoneuvot, logistiikka-alustat) Puhelinmyyjät (digitaaliset markkinointialustat ja tekoälysuo...

  Myös maanviljelijöille kohtuullinen palkka Keski-Euroopassa viljelijä voi saada kahdesti vuodessa sadon, mutta Suomessa ilmasto sallii pääosin vain yhden viljasadon. Suomalainen maanviljelijä tuottaa korkealaatuista ruokaa, jonka puhtaus, jäljitettävyys ja eettisyys kestävät kansainvälisen vertailun. Silti suomalainen maatalous on taloudellisesti ahtaalla. Tämä ei voi jatkua. Meidän on pidettävä huolta siitä, että kotimainen maatalous säilyy elinvoimaisena – ja että viljelijä saa työstään kohtuullisen korvauksen. Alkutuotannon osuus elintarvikkeiden hinnasta on hälyttävän pieni. Esimerkiksi ruisleivästä viljelijälle jää vain noin 3–5 prosenttia tuotteen hinnasta. Leivonnaisista vielä vähemmän. Makkarasta viljelijän osuus on 4–7 %, ja säilykkeissä häviävän pieni. Ainoastaan vähän jalostetuissa tuotteissa, kuten tuoreessa lihassa, osuus yltää noin 20–25 prosenttiin. Silti nämäkin luvut osoittavat, että suurin osa ruoan hinnasta päätyy jonnekin muualle – teollisuuteen, jakeluun ja v...

  Tieteellinen tieto hajaantuu tuhansiin eri kanaviin maailmalla eikä palvele yhteiskuntaa Suomalaiset tutkijat tuottavat valtavan määrän uutta tietoa. Yliopistoissa julkaistiin vuosina 2018–2021 keskimäärin yli 30 000 vertaisarvioitua artikkelia vuodessa, ja vuonna 2023 määrä oli samaa suuruusluokkaa. Helsingin yliopisto yksin vastaa lähes 9 000 artikkelista vuosittain. Suurin osa julkaisuista ilmestyy kansainvälisissä lehdissä, joita on jo noin 40 000–47 000. Suomessa julkaistujen artikkelien osuus on vain 10–14 prosenttia. Ongelmana ei siis ole tiedon määrä vaan se, että sen löytäminen ja hyödyntäminen on hankalaa. Julkaisukanavien pirstaleisuus, englannin kieli ja hajautuneet tietokannat estävät esimerkiksi opettajaa, toimittajaa, tutkijaa, yritystä tai hyvinvointialuetta saamasta nopeasti kokonaiskuvaa uusista tutkimustuloksista. Käytännössä meillä on kymmeniä tuhansia artikkeleita ja kymmeniä tuhansia julkaisukanavia, mutta ei yhtä ovea tiedon hyödyntämiseen. Ratkais...

  AI-tuettu kotoa–kotiin hoitoketju ja kotihoito Keski-Suomessa terveyspalveluiden järjestäminen on erityisen haastavaa pitkien etäisyyksien vuoksi. Moni potilas kuljetetaan Jyväskylään Sairaala Novaan, ja jo matka sinne voi olla potilaalle raskas sekä hoitoketjua hidastava. Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia näiden viiveiden vähentämiseen ja resurssien kohdentamiseen oikein. Kotoa–kotiin hoitoketju Tekoälyn avulla voidaan suunnitella koko hoitoketju ennakoivasti. Se voi arvioida ambulanssi- ja kuljetustarpeet, laskea hoitojaksojen pituuksia ja ennustaa vuodepaikkatarpeita. Samalla se auttaa kohdentamaan henkilöstöresurssit – lääkärit, hoitajat, kuntoutus ja kotiutus – oikeaan aikaan oikealle potilaalle. Näin vähennetään turhia odotuksia ja varmistetaan, että hoito sujuu ilman katkoksia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Kotihoito tekoälyn tukemana Kun potilas palaa kotiin, tekoäly voi seurata hänen vointiaan jatkuvasti esimerkiksi verenpaine-, syke- ...

  Johdanto Kokoukset ovat yhä keskeisempi osa työelämää. Digitaaliset työkalut, etä- ja hybridityö sekä globalisaatio ovat vaikuttaneet siihen, miten paljon aikaa tallennetaan kokouksiin, ja miten työntekijät kokevat ajankäytön kuormittavana osana työn organisointia. Kokouksiin käytetty työaika – kansallisia ja kansainvälisiä havaintoja 2.1. Tilanne Suomessa Tilastokeskuksen Time Use Survey (2020–2021) kartoittaa, kuinka paljon aikaa suomalaiset käyttävät eri aktiviteetteihin, mutta ei erittele selvästi työajan sisäistä jakautumista kokouksiin vs. muihin työtehtäviin.  Viimeisimmät tiedot työajan kokonaismääristä: koko vuoden 2023 aikana suomalaiset tekivät keskimäärin ~1 553 tuntia työtä per työntekijä. Työaika väheni hieman verrattuna 2021–2022 lukuihin.  Etätyön yleistyminen on todettu, ja sen vaikutuksia ajankäytön rytmiin ja työn rajapintoihin tutkitaan. Esimerkiksi suomalaisissa työpaikoissa aika-paine koetaan merkittävänä työn riskinä – 71 % ty...