Pekka Neittaanmäen blogi

  Juha Sipilän hallituksen tavoitteena oli saada maakunnissa pyörät pyörimään. Sanna Marinin hallitus jatkoi panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen . Tulokset alkavat näkymään. Suomen T&K-menot ovat viisivuotiskauden 2017-2021 aikana lisääntyneet 1,32 miljardilla eurolla, yhteensä 21 prosenttia. Vuonna 2017 T&K-menot olivat koko maan tasolla yhteensä 6,17 miljardia euroa ja vuonna 2021 yhteensä 7,49 miljardia euroa. Yritysten osuus näistä menoista on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia ja viisivuotiskauden lopussa se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus on kasvanut 1,2 miljardilla eurolla eli yli 25 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin kasvu on 0,16 miljardia, eli noin 7 prosenttia. Keskeinen onnistuminen strategian kannalta on ollut maakuntien bkt:n merkittävä kasvu. Useissa maakunnassa bkt:n kasvu on ollut jopa kansallista 11,1 prosentin tasoa nopeampaa. Pohjois-Pohjanmaalla kasvua oli 17,5 prosenttia, Pirkanmaalla...

  Alueelliset kiintiöt lääketieteelliseen   Lääketieteellisen koulutuksen käynnistämistä perusteltiin 1970-luvun alussa Keski-Suomen ja Itä-Suomen lääkäritarpeilla sekä mahdollisuutena alueen ylioppilaille opiskella omassa tai lähimaakunnassa. Siirryttäessä valtakunnalliseen opiskelijavalintaan keskisuomalaisten ylioppilaiden lääketieteen opiskelumahdollisuudet Kuopiossa ovat hankaloituneet. Viimevuosina Itä-Suomen yliopistoon hyväksytyistä lääketieteen opiskelijoista vain noin 10% (15-18) oli Keski-Suomesta.  Uudeltamaalta opiskelijoista oli lähes kolminkertainen määrä (noin 27%). Valmistuneista lääkäreistä peräti 40% siirtyy  valmistuttuaan Uudellemaalle.  Erikoistumisen jälkeen Uudellemaalle siirtyy lisää lääkäreitä.  Keski-Suomeen Kuopiosta valmistuneista lääkäreistä on viime vuosina siirtynyt vain 16-18 eli 10%. Tämä ei riitä maakunnan tarpeisiin. Lääkäriopiskelijoiden harjoittelun ja hajautetun koulutuksen lisääminen Keski-Suomessa tavoitteena...

    Eduskunta on avainasemassa SOTE-alan toiminnan tehostamisessa.  Digitalisaatiota ja tekoälyä hyödynnetään SOTE- alalla varsin vähän verrattuna muihin julkisen alan toimintoihin ja yksityiseen sektoriin.  Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää myös lainsäädännön siirtämistä digiaikaan. Eduskunnan tulisi priorisoida tekemisiään niin että SOTE-alan tehostamisen lainsäädännölliset esteet korjattaisiin pikavauhtia. KELA on eduskunnan alainen yksikkö. Kelan KANTA- järjestelmä, jossa on kaikkia kansalaisia koskevat SOTE- tiedot, on avainasemassa SOTE-toimintojen tehostamisessa. KELAn mahdollisuuksia palvella nykyistä monipuolisemmin hyvinvointialueita ja meitä kansaisia rajoittaa vanhentunut lainsäädäntö.  On veroeurojen tuhlausta kehittää 21 hyvinvointialueella SOTE-datan hyödyntämistä kahdesta syystä.  Hyvinvointialueilla on vain osa asukkaidensa SOTE-datasta ja hajautettu kehitystyö tuo merkittäviä lisäkuluja.  Pekka  Ne...

Suomi on maailman johtavia maita digitalisaation hyödyntämisessä. Monet palvelumme on digitalisoitu ja ihmistyövoimaa korvataan tekoälyn ohjaamilla roboteilla. Esimerkkejä tästä ovat pankki- ja vakuutusala, verotus ja e-kauppa. Sote-alalla digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat edenneet hitaammin ja tulevat viiveellä (ks. alla raportit 1 ja2). Sote-kokonaisuus on hyvin kompleksinen ja sen hallinta ilman tekoälyn hyödyntämistä on kuitenkin hyvin työlästä ja vaikeaa. Seuraavassa esittelen muutamia hyvinvointiin vaikuttavia eri tekijät huomioivia, keskeisiä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia tällä toimialalla. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa viiteen ryhmään: käyttäytyminen, perintötekijät eli genetiikka, sosio-ekonomiset tekijät, terveydenhoito sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. Yllä kuvatuista tekijöistä vain perintötekijöihin emme pysty vaikuttamaan. Muihin neljään osa-alueeseen sen sijaan on mahdollista vaikuttaa: sosioekon...